Oletko kasvuvaiheen yritys,
◊ jolla liiketoiminta on jo alkanut, maksavia asiakkaita löytyy, liiketoimintamalli on
testattu ja markkinaviesti terävöitetty?
◊ haluat varautua jo mahdolliseen tulevaan kasvuun?
◊ tarvitset tukea yhtiön menestyksekkään kasvun rakentamiseen?
◊ hyödyt kasvun johtamisen, kv-myynnin, markkinoinnin, tiimin rakentamisen ja
rekrytoinnin opeista?
◊ tarvitset tietoa omistusrakenteeseen ja sijoittajamaailman hallintaan liittyen?
Tule mukaan – tarjolla 5 modulia vastauksena juuri näihin kysymyksiin!
http://pienyrityskeskus.aalto.fi/fi/koulutus/course/kasvuohjelma/
Tutustu ohjelmaan verkossa tästä
Lue Kehity & Menesty lehdessä julkaistu artikkeli tästä
Top Leader huippuvalmennus - Liiketoiminnan kehittäjän menestyksen avaimet - NYT messuhintaan vain 1200 euroa/yritys! (max. 3 hlö/yritys)
Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu pikaisesti mukaan!
Tule kuulemaan alansa huippuasiantuntijoiden puheenvuoroja päivänpolttavista kysymyksistä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössämme. Tulevaisuuden näkökulmia johtamiseen ja globaaliin kilpailuun.
Ohjelma:
klo 8.30 Aamukahvi
klo 9.00 – 10.30 Suomi globaalissa kilpailussa – mistä arvo syntyy?
Puhuja: KTT Jyrki Ali-Yrkkö, Etlatieto Oy
Jyrki Ali-Yrkkö toimii tutkimusjohtajana Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa Etlassa. Viime aikoina hän on tutkinut eri tuotteiden ja palvelujen arvonlisän syntymistä globaaleissa arvoverkostoissa.
V. 2008 Ali-Yrkkö väitteli tohtoriksi kansantaloustieteestä Helsingin kauppakorkeakoulussa. Tieteellisten julkaisusarjojen lisäksi hänen tutkimustuloksiaan ja haastattelujaan on julkaistu laajasti myös kansainvälisessä lehdistössä mukaan lukien esim. Wall Street Journal, Economist, New York Times, Die Welt ja L’Express.
klo 10.45 – 12.15 Tulevaisuuden työelämä ja haasteet johtamiselle
Puhuja: VTM Niko Herlin, Finpro
Niko Herlin toimii futuristina ja konsulttina. Työssään hän vastaa yrityksille tehtävistä ennakointitoimeksiannoista ja ennakointitoiminnan kehittämisestä Finprossa. Hänen erityisiä kiinnostuksen kohteitaan ovat työn ja johtamisen tulevaisuus sekä uusien teknologioiden kehitys. Niko on vetänyt useita tulevaisuusaiheisia työpajoja niin yksittäisille yrityksille kuin yritysryhmille. Hän on myös ollut puhujana kansallisissa ja kansainvälisissä seminaareissa ja konferensseissa. Aiemmin hän on toiminut business intelligencen parissa sekä markkina-analyytikkona.
Ilmoittaudu seminaariin 16.5.2014 mennessä tästä
Seminaarin hinta: 250 euroa (alv 0%).
Lisätietoja: Aira Davidsson, puh. 040 7568 717, aira.davidsson(a)aalto.fi, Leena Kivistö, p. 0400 568 608, leena.kivisto(a)aalto.fi
Huippuseminaari kuuluu Euroopan sosiaalirahaston ja Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittamaan Top Leader - kyvykkyyksiä etsimässä -projektiin
Suomalaisessa työelämässä on meneillään merkittävä muutos. Suuret yritykset työllistävät vähemmän kuin ennen; siten niistä vapautuu työmarkkinoille osaavaa työvoimaa. Yhä useampi tulevaisuuden työpaikka syntyykin PK-yritykseen, jonka johtoon kaivataan koulutettuja osaajia kasvun ja kansainvälistymisen takaamiseksi.
Vuoden 2013 maaliskuussa käynnistynyt TOP LEADER - Kyvykkyyksiä etsimässä –projekti tehostaa isoista yrityksistä vapautuvan työvoiman ja PK-sektorin rekrytointitarpeiden kohtaamista. Kohderyhmänä ovat PK-yritykset, jotka ovat rekrytoineet aiemmin suuryrityksissä uran tehneitä johtajia tai johtoryhmän jäseniä sekä ne PK-yritykset, jotka vielä kaavailevat rekrytointia. Projekti on suunnattu myös yrityksille, joissa yt-neuvottelut ovat käynnissä sekä irtisanomisuhan alaisille henkilöille, joita motivoi työllistyminen PK-yritykseen.
Tähänastiset tulokset TOP LEADER -projektista osoittavat selkeästi, että hanke on edistänyt vuorovaikutusta ja verkostoitumista. Se on välittänyt liiketoiminnan kehittämiseen liittyvää uutta tietoa ja parhaita käytäntöjä sekä lisännyt yrittäjämyönteistä asennoitumista.
-Ensimmäisen vuoden tärkeimmät tavoitteet olivat täydennyskoulutusmallin eli PK-sektorin tarpeisin soveltuvan koulutusohjelman kehittäminen, jossa isoista yrityksistä PK-yrityksiin siirtyneiden ja siirtyvien henkilöiden osaaminen päivitetään vastaamaan PK-sektorin laaja-alaisempia osaamistarpeita, projektipäällikkö Anne Kallio toteaa.
Koulutuksen suunnittelussa hyödynnettiin kansallisia ja kansainvälisiä PK-sektoria koskevia tutkimuksia, projektissa järjestettäviä kehittämistyöpajoja ja Round Table -tapahtumia. Projektin tutkimusosiossa aloitettiin kyvykkyys-, rekrytointi- sekä osaamisen kehittämismallin tutkiminen ja mallintaminen. Tuloksia mallinnuksista saadaan kuluvan vuoden aikana.
Vuonna 2013 toteutettiin kaksi kehittämistyöpajaa. Toukokuisen työpajan teemana oli "PK-yritysten johtamisen haasteet" ja lokakuussa pidetyn työpajan aiheena oli "Start-up-yrityksen johtaminen ja nuoret yrittäjät - PK-johtajuuden murros".
Vuonna 2013 järjestettiin myös kaksi Round Table –tilaisuutta. Kesäkuussa pidetyn Round Tablen aiheena oli "PK-johtajuus ja arvot" ja joulukuussa pohdittiin PK-teollisuuden rekrytointikriteerejä.
Projektin kehittämistyöpajoihin ja ja round table –tilaisuuksiin osallistui yhteensä 107 henkilöä ja 77 yritystä.
Toimintaympäristön suuret haasteet
Ensimmäisen toimintavuoden aikana tuli varsin ilmeiseksi markkinatilanteen muuttuminen ennakoitua haastavammaksi. Projektin fokusta onkin vuoden 2014 alusta lähtien kohdistettu selkeämmin tavoittamaan isoista yrityksistä PK-yrityksiin siirtyviin henkilöihin. Kuluvan vuoden aikana järjestetään kehittämistyöpaja ja Round Table -tilaisuus, jossa kootaan yhteen projektin tutkimustuloksia. Lisäksi projekti järjestää kevätkaudella päivän mittaisen ajankohtaisseminaarin. Top Leader-projektia rahoittavat Euroopan Sosiaalirahasto ja Uudenmaan Ely-keskus.
Lisätiedot: Projektipäällikkö Anne Kallio, puh. 050 316 0976 anne.kallio@aalto.fi
www.pienyrityskeskus.aalto.fi/fi/topleader
Yhä suurempi osa tulevaisuuden työpaikoista syntyy PK-yrityksissä. Siksi niiden johtoon kaivataan asiantuntevia osaajia kasvun ja kansainvälistymisen takaamiseksi. Tuottavuutta ja tuloksellisuutta vahvistava johtaminen edellyttää monialaisuutta ja ymmärrystä liiketoiminnan kokonaisdynamiikasta ja toimintaympäristöstä.
Top Leader– Kyvykkyyksiä etsimässä -projektissa kehitetään johtamisen ja rekrytoinnin osaamista nimenomaan PK-yritysten tarpeisiin sekä ohjataan yt-neuvotteluissa olevia osaajia kehittämään osaamistaan vastaamaan PK-yritysten rekrytointitarpeita.
Vuonna 2013 alkaneen projektin tavoitteena on myös tukea yrittäjyyttä ja lisätä PK-yritysten houkuttelevuutta työntekijänäkökulmasta. Sitä rahoittavat Euroopan Sosiaalirahasto ja Uudenmaan ELY-keskus.
Aiemmin Aalto-yliopiston Aalto PRO:n koordinoima projekti on 1.3. lähtien ollut osa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskusta.
TOP LEADER -projekti soveltuu erinomaisesti Pienyrityskeskuksen hankesalkkuun, sillä sen keskeinen tehtävä on Aalto- yliopiston kauppakorkeakoulun erillislaitoksena tukea alkavaa yritystoimintaa ja pienten sekä keskisuurten yritysten kehittämistä. Hankkeen teema on hyvin ajankohtainen erityisesti työllistämään pyrkivien yritysten - joita ovat nimenomaan pienet ja keskisuuret yritykset - näkökulmasta.
Pienyrityskeskus on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun erillislaitos. Sen tehtävänä on toimia tiiviissä yhteistyössä kauppakorkeakoulun kanssa yrittäjyyden edistämistehtävässä kehittämistä, tutkimusta ja palveluita tuottaen. Pienyrityskeskus on toiminut jo yli 30 vuotta. Toimipisteet sijaitsevat Mikkelissä, Helsingissä, Espoossa, Pietarissa ja Tallinnassa. Yhteistyö Aalto-yliopiston eri yksiköiden kanssa tuo ajantasaisen osaamisen kehittämistoimintojen ja yhteistyöorganisaatioiden käyttöön.
Lisätiedot: Projektipäällikkö Anne Kallio, puh. 050 316 0976, anne.kallio@aalto.fi
Aalto kouluttaa suuryritysten pomoja pk-osaajiksi
– Aalto PRO ryhtyy kouluttamaan suuryrityksissä työskennelleitä asiantuntijoita kehittämään pk-yritysten liiketoimintaa, kirjoittaa Irma Svan-Santero Uratiessä 31.1.2014.
Top Leader -blogin löydät päänavigaatiosta avainsanalla blogi.
Työpajan tavoitteena on syventyä avainhenkilöiden rekrytointiin ja sitouttamiseen PK-yritysten näkökulmasta.
Euroopan teollistuneiden maiden talous ja kansakuntien hyvinvointi nojaa entistä tukevammin kasvuhakuisen PK-teollisuuden menestykseen. EU:n yksityissektorin työpaikoista jo kaksi kolmesta on pk-yrityksessä. Suomessa pk-yritykset ovat olleet viime vuosina lähes yksin vastuussa nettotyöpaikkalisäyksestä. Muutosta tähän ei ole näkyvissä. Vikkelä verkostoituminen, vientivetoisuus ja maailmanluokan tuotteet ja palvelut ovat niitä asioita, joilla jatkossa pidetään koko Suomi asuttuna ja hyvinvoivana.
PK-sektori on monelle uusi ja tuntematon vaihtoehto. Pienellä ei ole varaa miljoonien imagomainontaan. Valtakunnan ykkösuutisiin eivät päädy kuin harvat superkasvajat. Pieni yritys tarjoaa silti isoihin nähden uudenlaisia mahdollisuuksia. On laajempia toimenkuvia, mahdollisuus nähdä kättensä työt sekä sopivassa suhteessa valtaa ja vastuuta. Työn ulkopuolinen elämäkin voi rikastua – kohtuuhintainen, väljä asuminen, ruuhkaton liikkuminen, puhdas ilma ja vesi . Tarjolla on enemmän vapaata aikaa ja myös mahdollisuuksia nauttia siitä. Arvot kun muuttuvat siinä missä työkin.
Aika: torstaina 6.2.2014 klo 8.30–13.00.
Paikka: Aalto-yliopiston Design Factory, Stage (Otaniemi, Betonimiehenkuja 5 C)
Online: Tilaisuuteen on mahdollista osallistua osin myös verkossa.
Tilaisuuteen on ilmoittauduttava etukäteen. Paikkoja on rajoitetusti, joten varmista omasi ilmoittautumalla mahdollisimman pian!
Yrittäjyyttä ja yrittäjiä on tutkittu länsimaissa ainakin 1930-luvulta asti. Sana ”entreprenööri” on saanut alkunsa jo 1700-luvun ranskalaisesta kirjallisuudesta. Tyypillisesti yrittäjyyteen liitetään aktiivinen toiminta, lisäarvon tuotto, voiton tavoittelu ja toimintaan liittyvä suurehko henkilökohtainen riski. Yrittäjyys eroaa vastaavasta manageriaalisesta, vaikkapa palkkatoimitusjohtajan tehtävästä, jossa oma riski useimmiten rajoittuu työpaikan menetykseen. Yrittäjämäisyys koetaan nykyisin positiivisena asenteena - ”Yrittäjämäistä otetta” peräänkuulutetaan rekrytointi-ilmoituksissa isojen yritysten palkkajohdoltakin.
Täyttä tieteellistä yksimielisyyttä ei ole syntynyt siitä, mistä osista ja miten menestyksekäs yrittäjä tai yritys on rakennettu. Tuskin syntyykään. Muuttujia on aivan liikaa: kaikki yritykset kun ovat erilaisia ja aikansa lapsia. Menestykseen tai menestymättömyyteen vaikuttavien tekijöiden seuraaminen vaatii pitkiä aikavälejä ja sittenkin syy-seuraussuhteiden todistaminen voi jäädä löyhäksi, vaikka korrelaatiota löytyisikin.
Yrittäjiä ja yrityksiä on analysoitu mm. sosiologian, strategian, psykologian ja organisaatioteorian linsseillä. Sen verran on saatu selville, että menestykseen tarvitaan jossain suhteissa tiettyjä yrittäjän luonteenpiirteitä, kuten sitkeyttä, visionäärisyyttä ja tahdonvoimaa sekä erikoisosaamista, organisointikykyä ja todennäköisesti myös ripaus tuuria – tai sanotaanko oikeaa ajoitusta.
Visionäärisyys, kyky nähdä pidemmälle tai eri tavalla kuin muut, yhdistettynä voimakkaaseen tahtoon saavuttaa mahdottomilta tuntuvat tavoitteet on yksi menestyksen peruspylväs. Nopea toipuminen vastoinkäymisistä, sinnikkyys nousta kanveesista on olennaista, koska useimmat menestystarinat kätkevät taakseen lukuisia epäonnistumisia. Rovion raivoisaan lentoon lähettänyt Angry Birds oli vasta 52. peli, jonka yhtiö kehitti. Unelmaan kannattaa uskoa.
Väitän, että suomalaisen työmoraalin eetos on vieläkin suo, mies ja kuokka. Paavo, tuo esivallalle nöyrä ja vähään tyytyvä talonpoika Saarijärveltä. Paavo voisi olla myös suomalaisen perusyrittäjän meemi. Vuodesta toiseen tulee eteen vaikeuksia, mutta ne kestetään sisulla, sinnikkyydellä ja joskus omasta palkastakin tinkien. Monelle yrittäjälle tuntuu riittävän, kunhan ”peltotilkustaan” perheelle turvan saa. Jospa vielä jonkun suvusta saisi kiinnostumaan jatkamisesta, kun omistajan askel alkaa lyhentyä. Tässä rationaalisessa asenteessa piilee sudenkuoppa – jos yritys ei halua kasvaa, uudistua tai seurata tarkasti asiakkaita, on todennäköistä, että nälkäisemmät kilpailijat ajavat sen ohi. Toisinaan markkinat muuttuvat niin, että paikalleen jäävän tuotteet käyvät tarpeettomiksi. Pellon vie halla. Näin voi käydä nopeasti ja suurillekin yrityksille, kuten olemme huomanneet.
Edesmennyt Apple-legenda Steve Jobs aloitti mikroyrittäjänä tyyliin autotalli, mies ja kolvi. Halla ei Kaliforniassa haitannut, mutta monenlaisia vaikeuksia Jobs kohtasi matkallaan. Runebergiläisestä kohtuusideaalista hän poikkesi – Jobsille ei riittänyt pelkkä elanto, vaan hän halusi muuttaa maailmaa. On myönnettävä, että Jobs ei elämänkertansa perusteella ole ollut kovin mallikelpoinen tai helppo ihminen, työtoveri, aviomies tai johtaja. Ottakaamme kuitenkin opiksi niiltä osin, kun opittavaa on.
Amerikkalaisia emme ole, mutta turha vaatimattomuus ei silti meitä kaunista. Voisimme oppia paljon lähempääkin: Ruotsista, jossa osataan niin kone kuin muoti- ja viihdeteollisuus. Tanskasta, joka on suuri design-tuotteiden ja puuhuonekalujen viejä, vaikka viimeinen suora luonnonpuu on kaadettu laivan mastoksi joskus 1800-luvulla. Tai Saksasta, jossa on käsittämättömän suuri määrä keskisuuria (”Mittelstand”) kärkiyrityksiä hyvin kapeissa markkinasegmenteissä. Missään näissä maissa ei ole halpaa työvoimaa. Ei suuria luonnonrikkauksia. Ei edes alhainen verotus. Mikä meitä suomalaisia sitten pidättelee? Ei mikään, kunhan pidetään mielessä, että kalliissa ja kaukaisessa kotimaassamme ei kannata tehdä sellaista, missä markkinahinta on ylitsekäyvä valintaperuste.
Asiakkaan kokeman lisäarvon kohotessa pärjäämme vallan hyvin. Siitä on näyttöä monilla eri talouden aloilla. Halutessamme visioida, voimme kuunnella Nightwishiä kaiutinjärjestelmästä, jota käyttää yli 80% maailman äänitysstudioista (Genelec Oy). Yrityksemme maailmanvalloitusta voimme suunnitella vaikkapa Multitouchin liikeohjatuilla näyttötauluilla. Työpäivän jälkeen voimme pukea päälle Myontecin älyhousut ja lenkin lopuksi seurata sykkeen tasaantumista Suunnon rannetietokoneesta. Suomalaisilla menee jatkossakin hyvin, mutta vain, jos niin päätämme.
“A dream you dream alone is only a dream. A dream you dream together is reality.”
― John Lennon
Jari A.T. Laine
P.S. Lukemista iltojen ratoksi ja miksei päivienkin:
Schumpeter, J. (1934). Capitalism, socialism, and democracy. New York
Baum & Locke: The Relationship of Entrepreneurial Traits, Skill, and Motivation to Subsequent Venture Growth, Journal of Applied Psychology Copyright 2004 by the American Psychological Association2004, Vol. 89, No. 4, 587–598
Walter Isaacson; Steve Jobs, Otava 2011
Simons & Hyötyläinen: Keskisuuren yrityksen dynaaminen kasvumalli, talentum, 2009
Herrman Simon: Hidden Champions of the 21st Century, Springer, 2009
Teksti: Anne Kallio, Jari A.T. Laine
Suomen talouden selkäranka on kasvavissa ja kansainvälistyvissä PK-yrityksissä, sanoo Top Leader – Kyvykkyyksiä etsimässä -hankkeen tutkijana toimiva Jari A.T. Laine.
Tulevaisuuden työpaikoista suurin osa syntyy PK-sektorilla, itse asiassa jo nyt kaksi kolmasosaa yksityissektorin työpaikoista ja yli puolet arvonlisästä tulee PK-yrityksistä
Globaalien arvoketjujen ”isojaossa” suuryrityksistä vapautuu hyvää osaamista ja kansainväliseen työhön tottunutta työvoimaa, jota kasvava pienten ja keskisuurten yritysten joukko tarvitsee. Näillä osaajilla on arvokasta tietoa ja valmiita verkostoja, joita kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Osa heistä perustaa oman yrityksen, osalle luonnollisempi vaihtoehto on siirtyä toisen työnantajan palvelukseen. Siirtyminen ei ole aina yksinkertaista, sillä pieni yritys ei ole kutistettu suuri yritys. Yrittäjähenkisyys, omatoimisuus ja laaja-alaisuus korostuvat. Asenne ratkaisee aina, mutta lisäoppia on hyvä hakea jo uuden uran alkuvaiheessa.
Oman haasteensa kasvulle luo PK-yritysten rekrytointien osuvuus. Pienellä yrityksellä ei aina ole mahdollisuutta käyttää runsaasti aikaa ja resursseja suorahakuun. Asiaa on lähestyttävä eri suunnalta. Ensin on mietittävä yrityksen nykyiset ja varsinkin tulevaisuuden menestystekijät. Lisäksi on arvioitava kriittisesti henkilöstön osaaminen ja kyvykkyys vastata esimerkiksi uusien tuotteiden kehityksen tai markkinoiden avauksen suhteen.
Mahdollisen kyvykkyysvajeen täyttämiseen voidaan käyttää koulutusta, mutta usein päädytään vahvistamaan organisaatiota rekrytoimalla erikoisosaamista, jota ei ole helposti kouluttamalla hankittavissa. Yrityksen ulkopuolelta rekrytoitu ammattilainen pystyy usein tuomaan ratkaisevan sysäyksen yrityksen uuteen menestykseen ja liiketoiminnan kasvun tavoittelemiseen sekä kehittää ja luoda kasvua liiketoiminnassa, johon operatiiviseen toimintaan keskittyneen yrittäjän ei ole ollut mahdollista panostaa.
Toimintojen ulkoistamisen yksi perussääntö on, että bisneskriittistä osaamista ei pidä antaa ulos. Ei myöskään avainhenkilöiden valintaprosessia. Pienessä yrityksessä rekrytoinnin taloudelliset ja liiketoiminnalliset riskit ovat suuret. Rekrytoinnin suunnitteluun kannattaa käyttää kunnolla aikaa. Uusi tehtäväkenttä, tavoitteet, toimenkuva, sidosryhmät, henkilökohtainen osaaminen sekä toimintaprofiili pitää miettiä johtoryhmätasolla yhdessä. Prosessin osia, kuten markkinointia ja soveltuvuustestejä voi hankkia ulkoa, mutta kokonaisuus ja vastuu kannattaa pitää tiukasti omissa käsissä
Nykyhetki kannattaa hyödyntää
Juuri nyt on PK-yrityksen johdolle oikea hetki löytää parhaat osaajat vapautuvan työvoiman joukosta. Tämä on todettu Top Leader -projektin järjestämissä Round table -tilaisuuksissa. Valikoitu joukko alan asiantuntijoita ja yrittäjiä on pohtinut PK-yrityksen rekrytointia eri suunnilta. Laineen mukaan PK-sektorilla rekrytoinnin onnistumisen kannalta kriittiseksi on noussut ”parhaiten sopivan” löytäminen parhaan CV:n asemasta. Yrityskulttuuriin soveltuvuus ja yrittäjähenkisyys merkitsevät paljon onnistumisessa. Soveltuvan henkilön pitää olla tyypillisesti enemmän moniottelija kuin tarkka erikoistuja, oma-aloitteinen ja hyvä luomaan verkostoja. Onnistuneen valinnan täydentää hyvin valmisteltu perehdytys ja suorituksen johtaminen sekä oppimisajalla säännöllinen vuoropuhelu.
Tutkimuksessa on noussut esille PK-teollisuuden tunnettuus- ja imagovaje potentiaalisena työnantajana. Tämä voi tarkoittaa, että parhaat työtekijät eivät automaattisesti hae PK-yrityksiin. Palkkatasolla kaikki eivät voi kilpailla suuryritysten kanssa. Useat PK-yritykset voivat tarjota sellaista, mikä sitouttaa työntekijän jopa rahaa paremmin: Työn monipuolisuus, sääntöjen joustavuus, omistajuusmahdollisuus, laajempi työnkuva ja suorempi vaikuttavuus yrityksen toimintaan. Tämä kannattaa tuoda imago- ja rekrytointiviestinnässä selvästi esille.
On aina tärkeää pohjustaa tulevaisuutta tekemällä yrityksen ja PK-sektorin imagomarkkinointia mm. oppilaitoksissa. Korkeakoulujen harjoittelu- ja lopputyön tekijöiden osaamista kannattaa hyödyntää kehitysprojektien osana sekä rekrytointikanavana. Toisen ja ylemmän asteen ulkomaisia vaihto-opiskelijoita kannattaa hyödyntää mm. pidemmällä tähtäyksellä PK-yritysten kansainvälistymisen ja viennin tukemiseen.
Kirjoittajat ovat Aalto-yliopiston Aalto PROn Top Leader – Kyvykkyyksiä etsimässä -hankkeen projektipäällikkö Anne Kallio ja tutkija Jari A.T. Laine. Top Leader -hanke kehittää johtamisen ja rekrytoinnin käytäntöjä PK-yrityksille sekä etsii ratkaisuja työvoiman kohtaannon haasteisiin johto- ja päällikkötason työvoiman liikkuessa suurista yrityksistä PK-sektorille.
Katso myös Top Leader -koulutus: www.aaltopro.fi/menestyksenavaimet
Skaalaa osaamisesi PK-yritysten tarpeisiin – saat samalla työkalut yrityksen kannattavaan kehittämiseen.
Suomen ja koko EU:n talouden selkäranka on menestyvissä ja kasvavissa PK-yrityksissä. Tämä hyvin pidetty salaisuus käy ilmi EU:n tilastoista: Kaksi kolmasosaa yksityissektorin työvoimasta ja puolet tuotannon arvosta on PK-yritysten vastuulla. Suomalaisten työpaikkojen nettolisäys on koko 2000-luvun ollut PK-vetoista. Samaan aikaan kuulemme mediasta lähes päivittäin suuryritysten yt-neuvotteluísta ja henkilöstön vähennystarpeista.
Suurissa yrityksissä kannuksensa hankkineilla on kokemusta globaalista toiminnasta sekä kasvun portaista ja heillä on valmiuksia soveltaa osaamistaan myös pienemmässä mittakaavassa. Monille PK-yritysmaailma on kuitenkin vieras, mikä aiheuttaa haasteita uudessa työssä. Rekrytoidessaan PK-yritykset ovat varuillaan, sillä niissä tiedetään, että monipuolinen työnkuva vaatii monialaista osaamista. Työelämän rakennemuutoksen kautta suuryrityksistä vapautuu osaamista ja työvoimaa, jota kasvava pienten ja keskisuurten yritysten joukko tarvitsee.
Osaajilla on arvokasta tietoa ja valmiita verkostoja. PK-yritykset ovat heille houkuttelevia työnantajia, sillä työ on ammatillisesti laaja-alaista ja oman käden jälki näkyy selvästi. Liiketoiminnan kehittäjän menestyksen avaimet -koulutusohjelma istuttaa kasvua tavoittelevat yrittäjät ja tulevaisuuden liiketoiminnan kehittäjät yhteen luomaan ja jakamaan osaamisen etumatkaa. Koulutusohjelma on suuri mahdollisuus sekä yrityksille että osaajille. Katso lisää Koulutukset -kohdasta.
Teksti: Anne Kallio