Inside: Aalto-yliopiston saavutettavan oppimisen toimeenpanosuunnitelma vuosille 2015–2017 (Vararehtorin päätös)

Vararehtorin päätös 31.8.2015, D/409/02.01.00.01/2015 (pdf) LIITE 1

Vararehtori Eloranta vahvisti Aalto-yliopiston saavutettavan oppimisen toimeenpanosuunnitelman lukuvuosille 2014-2015, 2015-2016 ja 2016-2017. Toimeenpanosuunnitelma perustuu Aalto-yliopiston strategiaan ja se tukee sekä hyvinvointityötä että yliopiston yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotoimikunnan työtä. Toimeenpanosuunnitelma liitetään Aalto-yliopiston yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman liitteeksi.

Aalto Inside: https://inside.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=38817981

Sama teksti alla, mutta käytä virallisissa yhteyksissä Insiden PDF-versiota!

Katso myös kopio Tieken muistiossa: http://muistio.tieke.fi/p/acca13012015 (työkopio 13.1.2015 kokousta varten)

Aalto-yliopiston saavutettavan oppimisen toimeenpanosuunnitelma lukuvuosille 2014–15, 2015-16 ja 2016–2017

Tämä toimeenpanosuunnitelma perustuu Aalto-yliopiston strategiaan, tasa-arvosuunnitelmaan ja saavutettavan oppimisen yleisiin linjauksiin. Tämän toimeenpanosuunnitelman kuudessa luvussa kuvataan yksiköittäin konkreettiset toimenpiteet sovittujen tavoitteiden kustannustehokkaaksi toteuttamiseksi. Toimenpiteistä ja niiden toteuttamisen seurannasta on sovittu vararehtorien ja palveluyksiköiden kesken tammikuussa 2015.

Yleinen toimeenpano ja mahdolliset tukimuodot (luvut 1.1 ja 1.2) kohdistetaan ensijaisesti rakennettuun ympäristöön, palveluihin, oppimis- ja työympäristöihin, opetusjärjestelyihin ja oppimistilanteisiin sekä yhteisön vuorovaikutukseen. Periaatteena on toteuttaa yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja mahdollistava toimintaympäristö kaikille aaltolaisille. Aalto-yliopiston saavutettavuuden erityisasiantuntija neuvoo, tukee, kouluttaa ja konsultoi koulujen henkilöstöä ja opiskelijoita kaikissa toimeenpanosuunnitelmaan liittyvissä kysymyksissä. Toimeenpano toteutetaan kustannustehokkaasti a) kehittämällä palvelukulttuuria ja henkilöstön osaamista, b) määrittelemällä hankinnat tarkasti yhdenvertaisen osallistumisen näkökulmasta sekä c) ottamalla saavutettavuus huomioon kilpailutuksissa. 

1 Tutkimus- ja oppimispalvelut

Vastuuyksiköt: Oppimis- ja henkilöstöpalvelut 

Saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden perusteet otetaan huomioon opettajien ja muun henkilöstön työssä, toiminnassa ja osaamisen kehittämisessä. Oppimispalvelut (LES) neuvoo, kouluttaa ja kannustaa yliopistoyhteisön jäseniä havaitsemaan opiskelun ja tutkimuksen esteitä laajasti: Fyysisten ja näkyvien esteiden ohella opitaan tunnistamaan myös erilaisiin oppimistapoihin, opetusmenetelmiin, kulttuuriin ja asenteisiin liittyviä oppimisen esteitä ja hidasteita. Oppimispalveluiden tehtävänä on tukea ja kouluttaa opetushenkilökuntaa, jotta ohjaavat opettajat tietävät vähintään yleisellä tasolla sulautettujen oppimisympäristöjen ja opetuskäytäntöjen edut sekä osaavat ohjata opiskelijan hänen tarvitsemiensa yliopistopalvelujen ääreen. Opiskelijoiden hyvinvointi- ja opiskelukyky -työryhmä (OHO) ottaa omassa toiminnassaan huomioon saavutettavuuden – yhteistyössä koulujen toimijoiden kanssa – hyvinvointia ja opiskelukykyä edistävänä tekijänä. 

1.1 Aallon tukimuodot opiskelijalle

Perus- ja jatko-opiskelijan HOPS-tuki toteutetaan kolmessa muodossa:

• Jokaisen opiskelijan saama yhdenvertainen tuki: henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)
• Tehostettu HOPS-tuki sitä tarvitseville: tehostettu HOPS
• HOPS:a täydentävä henkilökohtainen opetusta koskeva suunnitelma (HOKS) sitä tarvitseville

Porrastetun toimintatavan tarkoituksena on varmistaa kaikkien opiskelijoiden yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus ryhmissä ja opinnoissa. Korkeakoulut tarjoavat opiskelutaitojen ohjausta joustavassa muodossa kaikille halukkaille uusille opiskelijoille. Tarkempi kuvaus: Liite saavutettavan oppimisen toimeenpanosuunnitelmaan 2014–2016 (tukimuodot). 

Toimenpiteet:

• Tehostetun tuen hakemista osana HOPS-prosessia yhtenäistetään eri korkeakoulujen välillä sisäisen liikkuvuuden parantamiseksi ja sen avulla tuetaan opiskelijoiden joustavaa oppimista [Liite saavutettavan oppimisen toimeenpanosuunnitelmaan 2014–2016 (tukimuodot)]. 
• HOPS-prosessin tarkennukset ja parannukset suunnitellaan yhteistyössä korkeakoulujen asiantuntijoiden kanssa, a) kartoittamalla ensi parhaita käytäntöjä ja b) sen jälkeen soveltamalla niitä korkeakoulujen tarpeisiin. 
• Aalto-yliopiston korkeakoulujen oppimispalvelut työstävät tarvittaessa opintopsykologien sekä hyvinvoinnin ja saavutettavuuden asiantuntijoiden kanssa yhdenvertaisuutta tukevia prosesseja saavutettavuuden integroimiseksi HOPS-käytäntöihin.
• Korkeakouluissa nimetään jokaiselle uudelle opiskelijalle ohjaava opettaja, joka perehtyy opiskelijan tilanteeseen ja erilaisiin oppimistapoihin sekä Aalto-yliopiston sulautettujen oppimisympäristöjen tarjoamiin mahdollisuuksiin tukea oppimista. Menettelytavan tarkempi kuvaus on AccA-wikin sivuilla "opettajille ja henkilökunnalle", "HOPS-tarkistuslista" sekä "HOKS-prosessi". 
• Korkeakoulut vastaavat yhdessä AFYE-ryhmän kanssa saavutettavuusasioiden sisällyttämisestä opiskelijoiden opintojen aloitukseen ja tutorointiin. 
• LES tarjoaa tarvittaessa opettajille ja ohjaajille opiskelijoiden ohjauksen koulutusta lukuvuosina 2015–2016 ja 2016–2017.

1.2 Ulkopuolisten toimijoiden tarjoamat tukimuodot

Opiskelijoiden saama yliopiston ulkopuolisen toimijan tarjoama tuki voi olla esimerkiksi

• Tulkkipalvelu (puhe-, kirjoitus-, kuvailu- ja viittomakielen tulkkaus)
• Henkilökohtaiset avustajat
• Opas- ja avustajakoirat

Ks. Liite Saavutettavan oppimisen tukimuodot 2014–2016 

Toimenpiteet:

• Varmistetaan tulkkien ja avustajien mahdollisuus sujuvaan työskentelyyn opetus- ja tutkimustiloissa.
• Toteutetaan palvelukoirien käyttöön liittyvä henkilöstökoulutus syksyllä 2015.

2 Infrastruktuurin esteettömyys

Vastuuyksiköt: Kampuspalvelut (2.1) ja Tietotekniikkapalvelut (2.2)

2.1 Opiskelu-, tutkimus- ja työtilojen esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys sisältyy Aalto-yliopiston strategiaan. Kolmen kampuksen tilat ja kulkutiet ovat vielä osin esteellisiä, mutta havaittuja puutteita korjataan tarvittaessa erityisjärjestelyin. Kampuspalvelut (COS) laatii suunnitelman rakennetun ympäristön esteiden poistamiseksi. Otaniemen pääkampuksen uudisrakennus suunnitellaan esteettömäksi. Kirjasto peruskorjataan esteettömäksi oppimiskeskukseksi sekä muissa peruskorjauskohteissa tehdään esteettömyyskartoitus. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten monenlaiset käyttäjät hahmottavat kampuksen työ- ja opiskeluympäristönä. F1-rakennusmääräyskokoelman vaatimusten lisäksi noudatetaan seuraavia periaatteita: 

• Hyvä akustiikka, joka palvelee kaikkia ja erityisesti kuulovammaisia, näkövammaisia ja ei-suomenkielisiä.
• Rakennusten väri- ja materiaalimaailma tukee monenlaisten käyttäjien nopeaa ja turvallista suunnistamista sisätiloissa.
• Selkeä ja riittävän isoin kirjasintyypein laadittu opastus sekä yleinen informaatiomuotoilu tilojen ja toimintojen hahmottamiseksi.
• Riittävästi säilytystilaa opiskelijoiden ja henkilöstön omille välineille siten, että ne eivät ole kulkureiteillä.
• Tasonvaihdoissa käytetään ensisijaisesti luiskia, mikäli se muun suunnittelun näkökulmasta on luontevaa.
• Apuvälineiden, avustavan henkilöstön, kuljetus- ja muiden palveluiden joustava yhdistäminen talon omiin toimintoihin (kirjoitus- ja viittomakielen tulkit, henkilökohtaiset avustajat, opas- ja avustajakoirat).
• Kuulon, näkemisen ja liikkumisen apuvälineiden (erilaiset mikrofonijärjestelmät, erityistietokoneet, mobiilit ohjauslaitteet, pyörätuolit tms.) sujuva käyttö BYOD-periaatteen mukaisesti.

Toimenpiteet:

• Turvallisuuden lisäämiseksi varmistetaan pelastusohjeiden monikielisyys sekä parannetaan pelastautumissuunnitelmia ja pelastusteiden merkintöjä. 
• Kampuspalvelut teettää kampusalueiden ja rakennusten esteettömyyskartoituksia alan asiantuntijoilla. 
• Esteettömyyskartoitukset integroidaan kampuksen suunnitteluun ja kehittämiseen.
• Uudisrakennuksiin ja saneerauskohteisiin suunnitellaan toimiva saattoliikenne (invataksit yms.). 
• Sisäänkäyntien ylle toteutetaan katos siten, että saapujat pääsevät kastumatta siirtymään autosta rakennukseen. 
• Varmistetaan, ettei polkupyörien säilytys sisäänkäyntien lähellä estä muuta liikkumista. 
• Jakeluliikenne ohjataan omalle sisäänkäynnille siten, ettei jakeluauto estä varsinaista saattoliikennettä.
• Varmistetaan pistokkeiden riittävyys lukuisille apuvälineille ja sähkönsyötön varmuus (esim. hengityskonetta käyttävät henkilöt ja kirjoitustulkit).

2.2 Toimitilojen tietojärjestelmien saavutettavuus

Opetuksen ja kokousten vaivaton ennakkosuunnittelu keventää henkilöstön työkuormaa varsinaisen toiminnan aikana. Siksi toimitiloihin liittyviä IT-järjestelmiä kehitetään tutkimus- ja opetusympäristön saavutettavuuden parantamiseksi. Toimitilan varaajalla pitää olla mahdollisuus arvioida tilojen esteettömyys jo varausta tehdessä. Siksi täydennetään jatkuvasti tilavarausjärjestelmää, jossa on huonekohtaiset neliöt, vuokrahinnat, esteettömyyskuvaus sekä pohjapiirrokset kalustemerkinnöin. Muita kehitettäviä ja integroitavia tietojärjestelmiä ovat mm. sopimusten hallintajärjestelmä, laskentajärjestelmä, opiskelijatietojärjestelmä, tutkimustietojärjestelmä sekä henkilötietojärjestelmä. 

Toimenpiteet:

• Selvitetään, miten tilavarausjärjestelmä voisi olla kaikkien aaltolaisten käytettävissä sekä
• Selvitetään, miten järjestelmään voidaan liittää kaikille tilojen käyttäjille mahdollisuus palautteen antamiseen: Sen avulla tilojen esteet voidaan tehdä paremmin näkyväksi ja nopeuttaa niiden poistamista.
• Tietotekniikkapalvelut (ITS) kerää päätöksenteon tueksi tietoa kaikkien IT-luokkien käyttöasteesta. 

3 Verkon kautta saavutettavat tietojärjestelmät

Vastuuyksiköt: ITS ja LES

Henkilöstölle ja opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus turvalliseen ja luotettavaan yhteistoiminnalliseen työskentelyyn Aalto-yliopiston tietoverkossa. ITS arvioi yhteistoiminnallisiin verkkotyökaluihin ja pilvipalveluihin liittyviä tietoturvariskejä sekä neuvoo ja tukee työkalujen ja palveluiden käyttöä valituilta osin. Tässä apuna on Aalto Cloud Info palvelu (https://wiki.aalto.fi/display/aaltocloudinfo/Home) ja tietoturva-asiantuntijat. Yhteisön jäsenille annetaan mahdollisuus käyttää joustavasti heille soveltuvia ja saavutettavia laitteita sekä ohjelmistoja opiskelussa ja tutkimuksessa (BYOD-periaate). Tietotekniikkapalvelut osallistuu sen ja yliopiston muiden yksiköiden omistamien tietojärjestelmien kehityshankkeisiin Aallon normaalin hankekäytännön mukaisesti ja on osaltaan varmistamassa saavutettavuuden toteutumisen eri hankkeissa. ITS tukee verkkosivustojen W3C/WAI-ohjeistuksen (Web Accessibility Initiative, http://www.w3.org/WAI/) AA-tason saavuttamista COS:n kanssa. Keskeisessä asemassa ovat työkalujen käyttäjät, verkkosivujen sisällön tuottajat, joilta edellytetään WAI- ja Stivi-ohjeistuksien ( http://www.esok.fi/stiv) hyvää tuntemista ja noudattamista. Mahdollisesti tarvittavien uusien työkaluohjelmistojen käyttöönotto toteutetaan yliopiston resurssien sallimalla tasolla ja aikataululla osana ITS:n  kokonaisuuden kehittämistä.

Toimenpiteet: 

• Yliopiston IT-järjestelmien saavutettavuuden kartoitus aloitetaan vuoden 2015 aikana. Sen perusteella arvioidaan ja projektoidaan mahdollisesti tarvittavat muutokset.
• ITS tarjoaa teknistä tukea työkaluohjelmistojen käytössä
• ITS varmistaa saavutettavuuden tietojärjestelmien ja verkkoviestinnän kehittämisessä ja hankinnoissa.  
• ITS välittää tietoa korkeakoulujen ja laitosten verkkotuottajille saavutettavasta verkkojulkaisemisesta ja siihen liittyvästä koulutuksesta.
• ITS, CAS ja COS koordinoivat ja neuvovat Aallon korkeakouluja saavutettavuuden kehittämisessä. 
• ITS aloittaa vuonna 2015 neuvottelut siitä, että tietojärjestelmien saavutettavuuden ja työpisteiden esteettömyyden neuvontaan saadaan riittävät resurssit.

4 Verkkomateriaalit ja -julkaisut opetuksessa tutkimuksessa

Vastuuyksiköt: LES, RIS ja ITS

Toteutetaan open content -periaatetta mahdollisimman laajasti osana Aallon strategista tavoitetta opetus- ja oppimateriaalin avoimesta jakamisesta. Virtuaalisen oppimisympäristön kehittämisessä  huomioidaan käytettävyys ja saavutettavuus.

4.1 Aalto-yliopiston perustutkintojen verkko-oppimateriaalit

Toimenpiteet:

• LES kouluttaa opetushenkilökuntaa avointen oppimateriaalien julkaisemiseen yhteistyössä laitosten opettajien kanssa.
• Opettajat voivat julkaista koulutusohjelmien kurssimateriaalia Aallon avointen oppimateriaalien portaalissa lukuvuodesta 2015–2016 alkaen. 
• ITS:n AV-tiimin tuella aaltolaiset voivat järjestää avoimia verkkolähetyksiä tilaisuuksista kuten vierailuluennoista ja seminaareista.
• ITS varmistaa, että lista hyväksytyistä julkaisualustoista ja niiden tukipalveluista on löydettävissä Insidesta.
• AV-tiimi toimittaa ohjeet videotallenteiden tekstittämisestä. Tekstittäminen huomioidaan Aallon mediapalveluiden kehittämisessä. Tekstittämistä pilotoidaan matematiikan opetusvideossa lukuvuonna 2015-2016 ja kokeilun pohjalta kehitetään ohjeistusta. 
• LESin ja RISin tuella aineistojen omistajat voivat määritellä tarvittavat käyttö- ja tekijänoikeudet omien aineistojensa osalta esimerkiksi Creative Commons -lisensioinnin periaatteiden mukaisesti.

4.2 Aalto-yliopiston tieteelliset julkaisut

Toimenpiteet:

• Yliopiston tutkimusjulkaisut ja  julkaisusarjaan kuuluvat teokset julkaistaan ensisijaisesti open access -periaatteella lukuvuodesta 2014–2015 alkaen (Rehtorin päätös, Dnro 0/246/00.01.06.06/2014). Mahdollisista rajoituksista sovitaan erikseen. 
• LESin kirjasto- ja tietopalvelut tukee ja kouluttaa opiskelijoita ja tutkijoita yliopiston open access -periaatteiden mukaisiin käytänteisiin ja ylläpitämänsä julkaisuarkiston käyttöön.

4.3 Saavutettavuuden opetus- ja kehittelyaineisto

Oppimispalvelut koordinoi saavutettavaa opetusta ja oppimista tukevan aineiston kokoamista omalle AccA-verkkosivustolle Aalto-wikiin. Tarkoituksena on kerätä yhteisön kasvavaa osaamista helposti löydettävään ja jaettavaan muotoon, jolloin saavutettavuuteen liittyvän tiedon etsintä on tehokasta. Sivustolla julkaistaan tietoa mm. monenlaisista oppijoista sekä menettelyohjeita esim. pääsykokeisiin, arviointiin, tentti- ja opetusjärjestelyihin, toimintarajoitteisen henkilön tukemiseen, yksilöllisten järjestelyjen toteuttamiseen, tehostetun HOPSin ja HOKSin toteuttamiseen sekä tilojen esteettömyysarviointiin. Aineistoa laajennetaan ja päivitetään kertyvän kokemuksen ja palautteen myötä. 

Toimenpiteet:

• Jatketaan saavutettavuuden, esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden opetusaineiston julkaisua wikissä.
• Selvitetään mahdollisuudet tehokkaampaan ja löydettävämpään julkaisutapaan.

5 Tiedotus ja viestintä

Vastuuyksikkö: Viestintäpalvelut

Viestintäpalvelut tukee saavutettavuuden toimeenpanosuunnitelman toteuttamiseen ja tulosten arviointiin liittyvää viestintää opiskelijoille ja henkilökunnalle. Lisäksi yksikkö tukee kaikkia yliopiston virallisissa viestintäkanavissa tietoa julkaisevia ja päivittäviä henkilöitä esteettömän vuorovaikutuksen ja saavutettavan julkaisemisen toteuttamisessa. Saavutettavuus otetaan huomioon verkkoviestinnän yleisessä kehittämisessä. Painopiste on uusissa verkkomateriaaleissa, joissa noudatetaan W3C/WAI-ohjeistusta. Eri kieliversiot, asiakirjamuotojen ja sisältöjen standardointi otetaan huomioon mahdollisuuksien ja tarpeisiin perustuvan priorisoinnin mukaan.

Viestintäpalvelut huomioi Stivi-suosituksen digitaalisen viestinnän ohjeistuksessa. Lisäksi viestintäpalvelut osallistuu tarvittaessa esteettömyyden ja saavutettavuuden toimenpiteiden ja kohderyhmien priorisointiin.

Toimenpiteet: 

• Digitaalisen viestinnän laatutavoitteeksi asetetaan kaikissa Aalto-yliopiston verkkosivustoissa saavutettavuus W3C:n WAI -ohjeistuksen AA-tasojen mukaisesti. 
• Uudet materiaalit noudattavat W3C/WAI-standardeja vuodesta 2016 alkaen
• Stivi-suositus otetaan huomioon Aallon digitaalisen viestinnän ohjeistuksessa.

6 Osaamisen kehittäminen 

Vastuuyksiköt: Henkilöstö-, viestintä- ja oppimispalvelut

Osaamisen kehittämisessä ja sen toteuttamista tukevissa linjauksissa otetaan huomioon Aalto-yliopiston moninaisuus, kansainvälisyys ja yhdenvertaisuus. Henkilöstökoulutuksessa paneudutaan asiakaspalveluun, organisaatiokäyttäytymiseen, markkinointiin erilaisille kohderyhmille ja syrjinnän eri muotoihin. Tämän lisäksi Aalto-yliopiston yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotoimikunta (EQU), Opiskelijoiden hyvinvointi ja opiskelukyky -työryhmä (OHO) ja Aalto-yliopiston saavutettavuuden yhteisöverkosto (AccAnet) ideoivat, suunnittelevat ja kehittävät  saavutettavuuskoulutusta. Saavutettavuuden toteuttaminen ja kehittäminen sekä tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten seuranta otetaan osaksi henkilöstön osaamisen kehittämistä lukuvuodesta 2015–2016 alkaen:

• Saavutettavuus huomioidaan osaamisen kehittämisen kokonaisuudessa.
• Kurssimuotoisten koulutusten tarjonnassa huomioidaan ei-suomenkieliset sekä kansainvälinen henkilökunta (esim. tarjoamalla suomen kielen perusteita, erilaisia valmennuksia myös englannin kielellä sekä tiedotus tarjonnasta myön englannin kielellä).
• Keskeisille ja motivoituneille henkilöstökouluttajille (esimerkiksi tutkija, joka hallitsee näkövammaisten matematiikan opetuksen) pyritään järjestämään mahdollisuus kansainväliseen asiantuntijakoulutukseen tai osallistumiseen kansainvälisiin alan konferensseihin.
• Oppimis- ja henkilöstöpalvelut järjestävättammikuussa 2015 Aallon työntekijöille ja opiskelijoille 
• LES keskittyy erityisesti opetushenkilökunnan osaamisen kehittämiseen ja ottaa huomioon oppimisypäristöön liittyvät saavutettavuusasiat koulutuksissa. 

Toimenpiteet:

• LES ja HRS järjestävät Equality goes Accessible -symposiumin tammikuussa 2015 Aallon työntekijöille ja opiskelijoille
• Vuonna 2016 ja 2017 järjestetään vuosittainen "Aalto goes Accessible" -symposium
• Henkilöstö- ja oppimispalvelut kartoittavat saavutettavuuden eri osa-alueiden asiantuntemusta Aallossa (esim. akustiikka, käytettävyys, esteettömyys, visuaalinen suunnittelu, typografia, palvelumuotoilu) sopivien kouluttajien löytämiseksi omasta yliopistoyhteisöstä (professorit, tutkijat, opintopsykologit, vierailevat tutkijat jne.).
• Saavutettavuusasiantuntija tukee osaamisen kehittämisessä.
• Uusien työntekijöiden perehdytystilaisuudet ovat saavutettavia ja perehdytyksen osana kerrotaan mitä saavutettavuus on Aalto-yliopistossa.

Palveluyksiköt ja lyhenteet (Finnish, English, Abbreviation, Director)

• Tutkimus- ja innovaatiopalvelut, Research and Innovation Services, RIS, Tuija Pulkkinen
• Tekniset palvelut, Technical Support Services, TSS (Coordinated from RIS)
• Kampuspalvelut, Campus Services, CAS, Antti Tuomela
• Oppimispalvelut, Learning Services, LES, Eero Eloranta
• Viestintäpalvelut, Communications Services, COS, Elina Ämmälä
• Tietotekniikkapalvelut, IT Services, ITS, Pekka Kähkipuro
• Talouspalvelut, Financial Services, FIS, Marianna Bom
• Henkilöstöpalvelut, HR Services, HRS, Tiia Tuomi
• Sihteeripalvelut ja muut koulukohtaiset palvelut, Secretarial Services and Other School Services, SES, Coordinated on, a school /unit basis
• Johtamisen tukipalvelut, Leadership Support Services, LSS, Jari Jokinen