Vararehtorin päätös 31.8.2015, D/409/02.01.00.01/2015 (pdf) LIITE 1
Vararehtori Eloranta vahvisti Aalto-yliopiston saavutettavan oppimisen toimeenpanosuunnitelman lukuvuosille 2014-2015, 2015-2016 ja 2016-2017. Toimeenpanosuunnitelma perustuu Aalto-yliopiston strategiaan ja se tukee sekä hyvinvointityötä että yliopiston yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotoimikunnan työtä. Toimeenpanosuunnitelma liitetään Aalto-yliopiston yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman liitteeksi.
Aalto Inside: https://inside.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=38817981
Sama teksti alla, mutta käytä virallisissa yhteyksissä Insiden PDF-versiota!
Katso myös kopio Tieken muistiossa: http://muistio.tieke.fi/p/acca13012015 (työkopio 13.1.2015 kokousta varten)
Aalto-yliopiston saavutettavan oppimisen toimeenpanosuunnitelma lukuvuosille 2014–15, 2015-16 ja 2016–2017
Tämä toimeenpanosuunnitelma perustuu Aalto-yliopiston strategiaan, tasa-arvosuunnitelmaan ja saavutettavan oppimisen yleisiin linjauksiin. Tämän toimeenpanosuunnitelman kuudessa luvussa kuvataan yksiköittäin konkreettiset toimenpiteet sovittujen tavoitteiden kustannustehokkaaksi toteuttamiseksi. Toimenpiteistä ja niiden toteuttamisen seurannasta on sovittu vararehtorien ja palveluyksiköiden kesken tammikuussa 2015.
Yleinen toimeenpano ja mahdolliset tukimuodot (luvut 1.1 ja 1.2) kohdistetaan ensijaisesti rakennettuun ympäristöön, palveluihin, oppimis- ja työympäristöihin, opetusjärjestelyihin ja oppimistilanteisiin sekä yhteisön vuorovaikutukseen. Periaatteena on toteuttaa yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja mahdollistava toimintaympäristö kaikille aaltolaisille. Aalto-yliopiston saavutettavuuden erityisasiantuntija neuvoo, tukee, kouluttaa ja konsultoi koulujen henkilöstöä ja opiskelijoita kaikissa toimeenpanosuunnitelmaan liittyvissä kysymyksissä. Toimeenpano toteutetaan kustannustehokkaasti a) kehittämällä palvelukulttuuria ja henkilöstön osaamista, b) määrittelemällä hankinnat tarkasti yhdenvertaisen osallistumisen näkökulmasta sekä c) ottamalla saavutettavuus huomioon kilpailutuksissa.
1 Tutkimus- ja oppimispalvelut
Vastuuyksiköt: Oppimis- ja henkilöstöpalvelut
Saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden perusteet otetaan huomioon opettajien ja muun henkilöstön työssä, toiminnassa ja osaamisen kehittämisessä. Oppimispalvelut (LES) neuvoo, kouluttaa ja kannustaa yliopistoyhteisön jäseniä havaitsemaan opiskelun ja tutkimuksen esteitä laajasti: Fyysisten ja näkyvien esteiden ohella opitaan tunnistamaan myös erilaisiin oppimistapoihin, opetusmenetelmiin, kulttuuriin ja asenteisiin liittyviä oppimisen esteitä ja hidasteita. Oppimispalveluiden tehtävänä on tukea ja kouluttaa opetushenkilökuntaa, jotta ohjaavat opettajat tietävät vähintään yleisellä tasolla sulautettujen oppimisympäristöjen ja opetuskäytäntöjen edut sekä osaavat ohjata opiskelijan hänen tarvitsemiensa yliopistopalvelujen ääreen. Opiskelijoiden hyvinvointi- ja opiskelukyky -työryhmä (OHO) ottaa omassa toiminnassaan huomioon saavutettavuuden – yhteistyössä koulujen toimijoiden kanssa – hyvinvointia ja opiskelukykyä edistävänä tekijänä.
1.1 Aallon tukimuodot opiskelijalle
Perus- ja jatko-opiskelijan HOPS-tuki toteutetaan kolmessa muodossa:
- Jokaisen opiskelijan saama yhdenvertainen tuki: henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)
- Tehostettu HOPS-tuki sitä tarvitseville: tehostettu HOPS
- HOPS:a täydentävä henkilökohtainen opetusta koskeva suunnitelma (HOKS) sitä tarvitseville
Porrastetun toimintatavan tarkoituksena on varmistaa kaikkien opiskelijoiden yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus ryhmissä ja opinnoissa. Korkeakoulut tarjoavat opiskelutaitojen ohjausta joustavassa muodossa kaikille halukkaille uusille opiskelijoille. Tarkempi kuvaus: Liite saavutettavan oppimisen toimeenpanosuunnitelmaan 2014–2016 (tukimuodot).
Toimenpiteet:
- Tehostetun tuen hakemista osana HOPS-prosessia yhtenäistetään eri korkeakoulujen välillä sisäisen liikkuvuuden parantamiseksi ja sen avulla tuetaan opiskelijoiden joustavaa oppimista [Liite saavutettavan oppimisen toimeenpanosuunnitelmaan 2014–2016 (tukimuodot)].
- HOPS-prosessin tarkennukset ja parannukset suunnitellaan yhteistyössä korkeakoulujen asiantuntijoiden kanssa, a) kartoittamalla ensi parhaita käytäntöjä ja b) sen jälkeen soveltamalla niitä korkeakoulujen tarpeisiin.
- Aalto-yliopiston korkeakoulujen oppimispalvelut työstävät tarvittaessa opintopsykologien sekä hyvinvoinnin ja saavutettavuuden asiantuntijoiden kanssa yhdenvertaisuutta tukevia prosesseja saavutettavuuden integroimiseksi HOPS-käytäntöihin.
- Korkeakouluissa nimetään jokaiselle uudelle opiskelijalle ohjaava opettaja, joka perehtyy opiskelijan tilanteeseen ja erilaisiin oppimistapoihin sekä Aalto-yliopiston sulautettujen oppimisympäristöjen tarjoamiin mahdollisuuksiin tukea oppimista. Menettelytavan tarkempi kuvaus on AccA-wikin sivuilla "opettajille ja henkilökunnalle", "HOPS-tarkistuslista" sekä "HOKS-prosessi".
- Korkeakoulut vastaavat yhdessä AFYE-ryhmän kanssa saavutettavuusasioiden sisällyttämisestä opiskelijoiden opintojen aloitukseen ja tutorointiin.
- LES tarjoaa tarvittaessa opettajille ja ohjaajille opiskelijoiden ohjauksen koulutusta lukuvuosina 2015–2016 ja 2016–2017.
1.2 Ulkopuolisten toimijoiden tarjoamat tukimuodot
Opiskelijoiden saama yliopiston ulkopuolisen toimijan tarjoama tuki voi olla esimerkiksi
- Tulkkipalvelu (puhe-, kirjoitus-, kuvailu- ja viittomakielen tulkkaus)
- Henkilökohtaiset avustajat
- Opas- ja avustajakoirat
Ks. Liite Saavutettavan oppimisen tukimuodot 2014–2016
Toimenpiteet:
- Varmistetaan tulkkien ja avustajien mahdollisuus sujuvaan työskentelyyn opetus- ja tutkimustiloissa.
- Toteutetaan palvelukoirien käyttöön liittyvä henkilöstökoulutus syksyllä 2015.
2 Infrastruktuurin esteettömyys
Vastuuyksiköt: Kampuspalvelut (2.1) ja Tietotekniikkapalvelut (2.2)
2.1 Opiskelu-, tutkimus- ja työtilojen esteettömyys
Rakennetun ympäristön esteettömyys sisältyy Aalto-yliopiston strategiaan. Kolmen kampuksen tilat ja kulkutiet ovat vielä osin esteellisiä, mutta havaittuja puutteita korjataan tarvittaessa erityisjärjestelyin. Kampuspalvelut (COS) laatii suunnitelman rakennetun ympäristön esteiden poistamiseksi. Otaniemen pääkampuksen uudisrakennus suunnitellaan esteettömäksi. Kirjasto peruskorjataan esteettömäksi oppimiskeskukseksi sekä muissa peruskorjauskohteissa tehdään esteettömyyskartoitus. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten monenlaiset käyttäjät hahmottavat kampuksen työ- ja opiskeluympäristönä. F1-rakennusmääräyskokoelman vaatimusten lisäksi noudatetaan seuraavia periaatteita:
- Hyvä akustiikka, joka palvelee kaikkia ja erityisesti kuulovammaisia, näkövammaisia ja ei-suomenkielisiä.
- Rakennusten väri- ja materiaalimaailma tukee monenlaisten käyttäjien nopeaa ja turvallista suunnistamista sisätiloissa.
- Selkeä ja riittävän isoin kirjasintyypein laadittu opastus sekä yleinen informaatiomuotoilu tilojen ja toimintojen hahmottamiseksi.
- Riittävästi säilytystilaa opiskelijoiden ja henkilöstön omille välineille siten, että ne eivät ole kulkureiteillä.
- Tasonvaihdoissa käytetään ensisijaisesti luiskia, mikäli se muun suunnittelun näkökulmasta on luontevaa.
- Apuvälineiden, avustavan henkilöstön, kuljetus- ja muiden palveluiden joustava yhdistäminen talon omiin toimintoihin (kirjoitus- ja viittomakielen tulkit, henkilökohtaiset avustajat, opas- ja avustajakoirat).
- Kuulon, näkemisen ja liikkumisen apuvälineiden (erilaiset mikrofonijärjestelmät, erityistietokoneet, mobiilit ohjauslaitteet, pyörätuolit tms.) sujuva käyttö BYOD-periaatteen mukaisesti.
Toimenpiteet:
- Turvallisuuden lisäämiseksi varmistetaan pelastusohjeiden monikielisyys sekä parannetaan pelastautumissuunnitelmia ja pelastusteiden merkintöjä.
- Kampuspalvelut teettää kampusalueiden ja rakennusten esteettömyyskartoituksia alan asiantuntijoilla.
- Esteettömyyskartoitukset integroidaan kampuksen suunnitteluun ja kehittämiseen.
- Uudisrakennuksiin ja saneerauskohteisiin suunnitellaan toimiva saattoliikenne (invataksit yms.).
- Sisäänkäyntien ylle toteutetaan katos siten, että saapujat pääsevät kastumatta siirtymään autosta rakennukseen.
- Varmistetaan, ettei polkupyörien säilytys sisäänkäyntien lähellä estä muuta liikkumista.
- Jakeluliikenne ohjataan omalle sisäänkäynnille siten, ettei jakeluauto estä varsinaista saattoliikennettä.
- Varmistetaan pistokkeiden riittävyys lukuisille apuvälineille ja sähkönsyötön varmuus (esim. hengityskonetta käyttävät henkilöt ja kirjoitustulkit).
2.2 Toimitilojen tietojärjestelmien saavutettavuus
Opetuksen ja kokousten vaivaton ennakkosuunnittelu keventää henkilöstön työkuormaa varsinaisen toiminnan aikana. Siksi toimitiloihin liittyviä IT-järjestelmiä kehitetään tutkimus- ja opetusympäristön saavutettavuuden parantamiseksi. Toimitilan varaajalla pitää olla mahdollisuus arvioida tilojen esteettömyys jo varausta tehdessä. Siksi täydennetään jatkuvasti tilavarausjärjestelmää, jossa on huonekohtaiset neliöt, vuokrahinnat, esteettömyyskuvaus sekä pohjapiirrokset kalustemerkinnöin. Muita kehitettäviä ja integroitavia tietojärjestelmiä ovat mm. sopimusten hallintajärjestelmä, laskentajärjestelmä, opiskelijatietojärjestelmä, tutkimustietojärjestelmä sekä henkilötietojärjestelmä.
Toimenpiteet:
- Selvitetään, miten tilavarausjärjestelmä voisi olla kaikkien aaltolaisten käytettävissä sekä
- Selvitetään, miten järjestelmään voidaan liittää kaikille tilojen käyttäjille mahdollisuus palautteen antamiseen: Sen avulla tilojen esteet voidaan tehdä paremmin näkyväksi ja nopeuttaa niiden poistamista.
- Tietotekniikkapalvelut (ITS) kerää päätöksenteon tueksi tietoa kaikkien IT-luokkien käyttöasteesta.
3 Verkon kautta saavutettavat tietojärjestelmät
Vastuuyksiköt: ITS ja LES
Henkilöstölle ja opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus turvalliseen ja luotettavaan yhteistoiminnalliseen työskentelyyn Aalto-yliopiston tietoverkossa. ITS arvioi yhteistoiminnallisiin verkkotyökaluihin ja pilvipalveluihin liittyviä tietoturvariskejä sekä neuvoo ja tukee työkalujen ja palveluiden käyttöä valituilta osin. Tässä apuna on Aalto Cloud Info palvelu (https://wiki.aalto.fi/display/aaltocloudinfo/Home) ja tietoturva-asiantuntijat. Yhteisön jäsenille annetaan mahdollisuus käyttää joustavasti heille soveltuvia ja saavutettavia laitteita sekä ohjelmistoja opiskelussa ja tutkimuksessa (BYOD-periaate). Tietotekniikkapalvelut osallistuu sen ja yliopiston muiden yksiköiden omistamien tietojärjestelmien kehityshankkeisiin Aallon normaalin hankekäytännön mukaisesti ja on osaltaan varmistamassa saavutettavuuden toteutumisen eri hankkeissa. ITS tukee verkkosivustojen W3C/WAI-ohjeistuksen (Web Accessibility Initiative, http://www.w3.org/WAI/) AA-tason saavuttamista COS:n kanssa. Keskeisessä asemassa ovat työkalujen käyttäjät, verkkosivujen sisällön tuottajat, joilta edellytetään WAI- ja Stivi-ohjeistuksien ( http://www.esok.fi/stiv) hyvää tuntemista ja noudattamista. Mahdollisesti tarvittavien uusien työkaluohjelmistojen käyttöönotto toteutetaan yliopiston resurssien sallimalla tasolla ja aikataululla osana ITS:n kokonaisuuden kehittämistä.
Toimenpiteet:
- Yliopiston IT-järjestelmien saavutettavuuden kartoitus aloitetaan vuoden 2015 aikana. Sen perusteella arvioidaan ja projektoidaan mahdollisesti tarvittavat muutokset.
- ITS tarjoaa teknistä tukea työkaluohjelmistojen käytössä
- ITS varmistaa saavutettavuuden tietojärjestelmien ja verkkoviestinnän kehittämisessä ja hankinnoissa.
- ITS välittää tietoa korkeakoulujen ja laitosten verkkotuottajille saavutettavasta verkkojulkaisemisesta ja siihen liittyvästä koulutuksesta.
- ITS, CAS ja COS koordinoivat ja neuvovat Aallon korkeakouluja saavutettavuuden kehittämisessä.
- ITS aloittaa vuonna 2015 neuvottelut siitä, että tietojärjestelmien saavutettavuuden ja työpisteiden esteettömyyden neuvontaan saadaan riittävät resurssit.
4 Verkkomateriaalit ja -julkaisut opetuksessa tutkimuksessa
Vastuuyksiköt: LES, RIS ja ITS
Toteutetaan open content -periaatetta mahdollisimman laajasti osana Aallon strategista tavoitetta opetus- ja oppimateriaalin avoimesta jakamisesta. Virtuaalisen oppimisympäristön kehittämisessä huomioidaan käytettävyys ja saavutettavuus.
4.1 Aalto-yliopiston perustutkintojen verkko-oppimateriaalit
Toimenpiteet:
- LES kouluttaa opetushenkilökuntaa avointen oppimateriaalien julkaisemiseen yhteistyössä laitosten opettajien kanssa.
- Opettajat voivat julkaista koulutusohjelmien kurssimateriaalia Aallon avointen oppimateriaalien portaalissa lukuvuodesta 2015–2016 alkaen.
- ITS:n AV-tiimin tuella aaltolaiset voivat järjestää avoimia verkkolähetyksiä tilaisuuksista kuten vierailuluennoista ja seminaareista.
- ITS varmistaa, että lista hyväksytyistä julkaisualustoista ja niiden tukipalveluista on löydettävissä Insidesta.
- AV-tiimi toimittaa ohjeet videotallenteiden tekstittämisestä. Tekstittäminen huomioidaan Aallon mediapalveluiden kehittämisessä. Tekstittämistä pilotoidaan matematiikan opetusvideossa lukuvuonna 2015-2016 ja kokeilun pohjalta kehitetään ohjeistusta.
- LESin ja RISin tuella aineistojen omistajat voivat määritellä tarvittavat käyttö- ja tekijänoikeudet omien aineistojensa osalta esimerkiksi Creative Commons -lisensioinnin periaatteiden mukaisesti.
4.2 Aalto-yliopiston tieteelliset julkaisut
Toimenpiteet:
- Yliopiston tutkimusjulkaisut ja julkaisusarjaan kuuluvat teokset julkaistaan ensisijaisesti open access -periaatteella lukuvuodesta 2014–2015 alkaen (Rehtorin päätös, Dnro 0/246/00.01.06.06/2014). Mahdollisista rajoituksista sovitaan erikseen.
- LESin kirjasto- ja tietopalvelut tukee ja kouluttaa opiskelijoita ja tutkijoita yliopiston open access -periaatteiden mukaisiin käytänteisiin ja ylläpitämänsä julkaisuarkiston käyttöön.
4.3 Saavutettavuuden opetus- ja kehittelyaineisto
Oppimispalvelut koordinoi saavutettavaa opetusta ja oppimista tukevan aineiston kokoamista omalle AccA-verkkosivustolle Aalto-wikiin. Tarkoituksena on kerätä yhteisön kasvavaa osaamista helposti löydettävään ja jaettavaan muotoon, jolloin saavutettavuuteen liittyvän tiedon etsintä on tehokasta. Sivustolla julkaistaan tietoa mm. monenlaisista oppijoista sekä menettelyohjeita esim. pääsykokeisiin, arviointiin, tentti- ja opetusjärjestelyihin, toimintarajoitteisen henkilön tukemiseen, yksilöllisten järjestelyjen toteuttamiseen, tehostetun HOPSin ja HOKSin toteuttamiseen sekä tilojen esteettömyysarviointiin. Aineistoa laajennetaan ja päivitetään kertyvän kokemuksen ja palautteen myötä.
Toimenpiteet:
- Jatketaan saavutettavuuden, esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden opetusaineiston julkaisua wikissä.
- Selvitetään mahdollisuudet tehokkaampaan ja löydettävämpään julkaisutapaan.
5 Tiedotus ja viestintä
Vastuuyksikkö: Viestintäpalvelut
Viestintäpalvelut tukee saavutettavuuden toimeenpanosuunnitelman toteuttamiseen ja tulosten arviointiin liittyvää viestintää opiskelijoille ja henkilökunnalle. Lisäksi yksikkö tukee kaikkia yliopiston virallisissa viestintäkanavissa tietoa julkaisevia ja päivittäviä henkilöitä esteettömän vuorovaikutuksen ja saavutettavan julkaisemisen toteuttamisessa. Saavutettavuus otetaan huomioon verkkoviestinnän yleisessä kehittämisessä. Painopiste on uusissa verkkomateriaaleissa, joissa noudatetaan W3C/WAI-ohjeistusta. Eri kieliversiot, asiakirjamuotojen ja sisältöjen standardointi otetaan huomioon mahdollisuuksien ja tarpeisiin perustuvan priorisoinnin mukaan.
Viestintäpalvelut huomioi Stivi-suosituksen digitaalisen viestinnän ohjeistuksessa. Lisäksi viestintäpalvelut osallistuu tarvittaessa esteettömyyden ja saavutettavuuden toimenpiteiden ja kohderyhmien priorisointiin.
Toimenpiteet:
- Digitaalisen viestinnän laatutavoitteeksi asetetaan kaikissa Aalto-yliopiston verkkosivustoissa saavutettavuus W3C:n WAI -ohjeistuksen AA-tasojen mukaisesti.
- Uudet materiaalit noudattavat W3C/WAI-standardeja vuodesta 2016 alkaen
- Stivi-suositus otetaan huomioon Aallon digitaalisen viestinnän ohjeistuksessa.
6 Osaamisen kehittäminen
Vastuuyksiköt: Henkilöstö-, viestintä- ja oppimispalvelut
Osaamisen kehittämisessä ja sen toteuttamista tukevissa linjauksissa otetaan huomioon Aalto-yliopiston moninaisuus, kansainvälisyys ja yhdenvertaisuus. Henkilöstökoulutuksessa paneudutaan asiakaspalveluun, organisaatiokäyttäytymiseen, markkinointiin erilaisille kohderyhmille ja syrjinnän eri muotoihin. Tämän lisäksi Aalto-yliopiston yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotoimikunta (EQU), Opiskelijoiden hyvinvointi ja opiskelukyky -työryhmä (OHO) ja Aalto-yliopiston saavutettavuuden yhteisöverkosto (AccAnet) ideoivat, suunnittelevat ja kehittävät saavutettavuuskoulutusta. Saavutettavuuden toteuttaminen ja kehittäminen sekä tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten seuranta otetaan osaksi henkilöstön osaamisen kehittämistä lukuvuodesta 2015–2016 alkaen:
- Saavutettavuus huomioidaan osaamisen kehittämisen kokonaisuudessa.
- Kurssimuotoisten koulutusten tarjonnassa huomioidaan ei-suomenkieliset sekä kansainvälinen henkilökunta (esim. tarjoamalla suomen kielen perusteita, erilaisia valmennuksia myös englannin kielellä sekä tiedotus tarjonnasta myön englannin kielellä).
- Keskeisille ja motivoituneille henkilöstökouluttajille (esimerkiksi tutkija, joka hallitsee näkövammaisten matematiikan opetuksen) pyritään järjestämään mahdollisuus kansainväliseen asiantuntijakoulutukseen tai osallistumiseen kansainvälisiin alan konferensseihin.
- Oppimis- ja henkilöstöpalvelut järjestävättammikuussa 2015 Aallon työntekijöille ja opiskelijoille
- LES keskittyy erityisesti opetushenkilökunnan osaamisen kehittämiseen ja ottaa huomioon oppimisypäristöön liittyvät saavutettavuusasiat koulutuksissa.
Toimenpiteet:
- LES ja HRS järjestävät Equality goes Accessible -symposiumin tammikuussa 2015 Aallon työntekijöille ja opiskelijoille
- Vuonna 2016 ja 2017 järjestetään vuosittainen "Aalto goes Accessible" -symposium
- Henkilöstö- ja oppimispalvelut kartoittavat saavutettavuuden eri osa-alueiden asiantuntemusta Aallossa (esim. akustiikka, käytettävyys, esteettömyys, visuaalinen suunnittelu, typografia, palvelumuotoilu) sopivien kouluttajien löytämiseksi omasta yliopistoyhteisöstä (professorit, tutkijat, opintopsykologit, vierailevat tutkijat jne.).
- Saavutettavuusasiantuntija tukee osaamisen kehittämisessä.
- Uusien työntekijöiden perehdytystilaisuudet ovat saavutettavia ja perehdytyksen osana kerrotaan mitä saavutettavuus on Aalto-yliopistossa.
Palveluyksiköt ja lyhenteet (Finnish, English, Abbreviation, Director)
- Tutkimus- ja innovaatiopalvelut, Research and Innovation Services, RIS, Tuija Pulkkinen
- Tekniset palvelut, Technical Support Services, TSS (Coordinated from RIS)
- Kampuspalvelut, Campus Services, CAS, Antti Tuomela
- Oppimispalvelut, Learning Services, LES, Eero Eloranta
- Viestintäpalvelut, Communications Services, COS, Elina Ämmälä
- Tietotekniikkapalvelut, IT Services, ITS, Pekka Kähkipuro
- Talouspalvelut, Financial Services, FIS, Marianna Bom
- Henkilöstöpalvelut, HR Services, HRS, Tiia Tuomi
- Sihteeripalvelut ja muut koulukohtaiset palvelut, Secretarial Services and Other School Services, SES, Coordinated on, a school /unit basis
- Johtamisen tukipalvelut, Leadership Support Services, LSS, Jari Jokinen
14 Comments
Antti Raike
Lisään Jaanan kommentin, alaluku 4.2 Aalto-yliopiston julkaisusarjat
Date: Monday, March 24, 2014 8:58 AM
To: Antti Raike <antti.raike@aalto.fi>
Subject: RE: Aalto-yliopiston saavutettavan oppimisen toimeenpanosuunnitelman päivitys vuosille 2014-2016
(...)
[Ehdotus]
4.2 Aalto-yliopiston julkaisusarjat
Yliopiston julkaisusarjoihin kuuluvat teokset julkaistaan ensisijaisesti Open Access -periaatteella. Mahdollisista rajoituksista sovitaan erikseen. Avoimen julkaisemisen ja rinnakkaistallentamisen toimintatapoja valmistellaan lukuvuoden 2014–2015 aikana.
Antti Raike
Lisään Karin kommentin, luku 1
Date: Friday, March 21, 2014 11:41 AM
To: Antti Raike <antti.raike@aalto.fi>
Subject: RE: Aalto-yliopiston saavutettavan oppimisen toimeenpanosuunnitelman päivitys vuosille 2014-2016
Alun perin:
Jokaiselle uudelle opiskelijalle nimetään ohjaava opettaja, joka on riittävästi perehtynyt opiskelijan yksilölliseen tilanteeseen ja opiskelijoiden erilaisiin oppimistapoihin sekä Aalto-yliopiston sulautettujen oppimisympäristöjen tarjoamiin mahdollisuuksiin oppimisen tukena.
Opettajien tueksi järjestetään opiskelijoiden ohjauksen koulutusta. Koulutus suunnitellaan lukuvuoden 2014-2015 aikana opintopsykologien ja korkeakoulujen HOPS-asiantuntijoiden toimesta ja toteutetaan ensimmäisen kerran lukuvuoden 2015-2016 alkuun mennessä. Tavoitteena on, että ohjaava opettaja tietää yleisellä tasolla sulautettujen oppimisympäristöjen ja opetuskäytäntöjen edut sekä osaa ohjata opiskelijan hänen tarvitsemiensa yliopistopalvelujen ääreen.
Uusi muotoiluehdotus:
Jokaiselle uudelle opiskelijalle nimetään ohjaava opettaja, joka on riittävästi perehtynyt opiskelijan yksilölliseen tilanteeseen ja opiskelijoiden erilaisiin oppimistapoihin sekä Aalto-yliopiston sulautettujen oppimisympäristöjen tarjoamiin mahdollisuuksiin oppimisen tukena. Tavoitteena on, että ohjaava opettaja tietää yleisellä tasolla sulautettujen oppimisympäristöjen ja opetuskäytäntöjen edut sekä osaa ohjata opiskelijan hänen tarvitsemiensa yliopistopalvelujen ääreen.
Opintopsykologit työstävät korkeakoulujen omien asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä prosesseja saavutettavuuden ja HOPS-käytäntöjen kehittämiseksi. Yhtenä työkaluna voidaan tarvittaessa tarjota opiskelijoiden ohjauksen koulutusta opettajien ja ohjaajien tueksi.
Ideologia:
Ohjauskoulutus onnistuu ja tuottaa tuloksia, kun opettajalla on mielessä kysymys tai haaste asiaan liittyen. Eli mikäli tuo lause, joka alkaa ”Tavoitteena on…” herättää henkilökohtaisen ohjaamisen osaamiskysymyksen, saatamme saada ko. opettajan kiinnostumaan ohjauskoulutuksesta. Koulukohtaisesti saattaa lisäksi ilmetä erilaisia muita ohjauksellisia haasteita (tutorointi, opinnäyteohjaukset), joita myös voidaan käsitellä ohjauskoulutuksessa. ARTS-koululla on juuri nyt syksyllä toteutettu kaksituntisia ohjauskoulutuksia kevään HOPS-ohjaajille. Ohjaajien kysymykset heräsivät, kun kävi ilmi, että liikkeellä on nyt keväällä monenlaista erilaista ohjattavaa…
Jatkosta
Olen mieluusti kuulolla Accanetin ja OOPAS-ryhmän jatkotyöstöistä.
Voin osallistua ryhmien tapaamisiin, kun tulee erityinen tarve olla paikalla.
(...)
Koulujen kanssa yhteistyö perustuu koulutiimien toimintaan, eli eri kouluilla on omat nimikkopsykologinsa kehittämistyötä tekemässä.
(...)
Yt. Kari
Antti Raike
Jaana Marvia, Maria Rehbinder, Eila Rämö, Risto Maijala ja Marja Malmgren: Tarkennetaanko valinta gold ja green open accessin välillä? Onko tästä tehty päätöstä Aallossa? Rehtorin päätös avoimen julkaisemisen periaatteista lienee nyt tärkein referenssi. Miten päivitetään luvut 4.1 ja 4.2? Vrt:
Antti Raike
Aallon avoimen julkaisemisen periaatteet tulivat voimaan kesäkuussa 2014
Inside: https://inside.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=32776349
Aalto-yliopiston avoimen julkaisemisen periaatteet on vahvistettu ja ne tulivat voimaan 1.6.2014. Tutkijayhteisön kanssa yhdessä valmisteltu linjaus koskee kaikkea Aallossa tehtävää tieteellistä julkaisemista.
Linjauksen keskeiset periaatteet:
Aallon käytännöt liittyen avoimeen tieteelliseen julkaisemiseen on määritelty tarkemmin linjauksessa.
Rahoittajat edellyttävät avointa julkaisemista
Siirtyminen avoimeen tieteelliseen julkaisemiseen on maailmanlaajuinen suuntaus. Yhä useammat tutkimuksen rahoittajat vaativat julkisrahoitteisen tutkimuksen tulosten avointa julkaisemista. Esimerkiksi EU:n puiteohjelma Horisontti 2020:ssa edellytetään kaikkien ohjelman rahoituksella tuotettujen artikkeleiden avointa saatavuutta. Myös Suomen Akatemia kehottaa rahoituksellaan tehdyn tutkimuksen avoimeen julkaisemiseen.
Periaatteita valmisteltu yhdessä
Aalto-yhteisö aloitti avoimen julkaisemisen periaatteiden valmistelun kesällä 2013. Aluksi kartoitettiin tutkijoiden näkemyksiä ja kokemuksia avoimesta julkaisemisesta. Marraskuussa järjestettiin kaikille aaltolaisille avoin tilaisuus , jossa jaettiin tietoa ja keskusteltiin avoimesta julkaisemisesta. Tämän jälkeen jokaisella oli mahdollisuus osallistua työryhmään jatkamaan asian valmistelua. Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea (AAK) keskusteli työryhmän ehdottamista periaatteista ja hyväksyi ne huhtikuun kokouksessaan. Rehtorin päätös asiasta tulee voimaan 1.6.2014.
Rehtorin päätös (Inside)
Aaltodoc-julkaisuarkisto (Inside)
Antti Raike
OHO-ryhmän rooli, ping Saara Maalismaa
Saara Maalismaa
Voisiko tuohon 1. kappaleen loppun
laittaa jotain OHO:sta esim tähän tyyliin:
"Opiskelijoiden hyvinvointi- ja opiskelukyky -työryhmä (OHO) ottaa omassa toiminnassa huomioon, yhteistyössä koulujen toimijoiden kanssa, saavutettavuuden yliopiston ja opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä ehdistävänä tekijänä.
Hiukan vaikea vielä esittää mitään konkreettisempaa, kun työryhmä ei ole vielä kokoontunut eikä tehnyt toimintasuunnitelmaa/tapoja itselleen.... Mutta tätä voidaan vielä editoida.
Timo Syrjälä
Hei,
Alla listauksena sääntelyä, jolla tuetaan ja velvoitetaan yleisesti saavutettavuuden kehittämisessä.
Kielellistä saavutettavuutta koskeva sääntely (Perustuslaki 17 § sekä Yliopistolaki 11 § ja 35 §) koskee erityisesti viestintä-kohtaa 5.
A. Perusoikeusturva
1) Suomen perustuslaki
- 6 §: Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
- 17 §: Oikeus omaan kieleen: Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla.
B. Lainsäädäntötaso
1) Yhdenvertaisuuslaki
(sovelletaan koulutuksen saamiseen, ei sovelleta koulutuksen tavoitteisiin, sisältöön eikä koulutusjärjestelmään)
- 5 §: yhdenvertaisuuden edistämiseksi … työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän on tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön työhön tai koulutukseen pääsemiseksi, työssä selviämiseksi ja työuralla etenemiseksi. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan erityisesti huomioon toimista aiheutuvat kustannukset, työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän taloudellinen asema sekä mahdollisuudet saada toimien toteuttamiseen tukea julkisista varoista tai muualta.
- 6 §: ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
2) Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta
- 6b §: Oppilaitoksen tulee vuosittain yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajien kanssa laatia tasa-arvosuunnitelma. Suunnitelman tulee sisältää oppilaitoksen tasa-arvotilanteen ja siihen liittyvien ongelmien kartoitus sekä toteutettaviksi suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tasa-arvon toteutumiseen opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä ja opintosuorituksia arvioitaessa sekä toimenpiteisiin, joilla pyritään seksuaalisen häirinnän ja sukupuolen perusteella tapahtuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen.
- 8b §: oppilaitoksen sekä muiden koulutusta ja opetusta järjestävien yhteisöjen
menettelyä on pidettävä tässä laissa kiellettynä syrjintänä, jos
henkilö asetetaan opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä, opintosuoritusten
arvioinnissa tai oppilaitoksen tai yhteisön muussa varsinaisessa
toiminnassa sukupuolen perusteella muita epäedullisempaan asemaan
taikka muutoin kohdellaan 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla
3) Hallintolaki
- 6 §: Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti.
4) Yliopistolaki
- 36 §: Yliopisto päättää opiskelijavalinnan perusteista. Hakijat voidaan erilaisen koulutustaustan perusteella jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin. Samaan ryhmään kuuluviin hakijoihin on tällöin sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita.
- 37a §: Hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun, jos opintoihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta taikka potilas- tai asiakasturvallisuutta koskevia vaatimuksia ja niihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa.
- 11 § (viittaus aikaisempaan Yliopistolakiin): Aallon opetus ja tutkintokielinä ovat suomi ja ruotsi. Yliopisto voi päättää lisäksi muun kielen käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä ja opintosuorituksissa.
- 35 §: jokaisella on oikeus omassa hallintoasiassaan käyttää suomea tai ruotsia ja saada toimituskirja käyttämällään kielellä.
C. Aallon sisäiset säännöt
1) Aalto-yliopiston yleiset opetusta ja opiskelua koskevat säännöt
https://into.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=1970972
- 24 § Opintojen saavutettavuus: ”jos opiskelijalla on opiskelua rajoittava vamma tai muu vastaava terveydellinen este, jonka vuoksi hän ei pysty tekemään opintojaan opetussuunnitelmassa ja kurssilla määrätyllä tavalla, korkeakoulun tulee ryhtyä kohtuullisiin toimiin vaihtoehtoisen suoritusmahdollisuuden järjestämiseksi. Opiskelijaa vaaditaan osoittamaan sama tiedollinen ja taidollinen osaaminen kuin muitakin opiskelijoita.”
2) OOP-henkilökunnan toimintaohje epäasiallisen kohtelun käsittelyyn (Inside)
https://inside.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=13145533
Antti Raike
Kiitos Timo! Erinomainen listaus. Tein listasta oman liitesivun TPS:n liitteeksi:
Liite saavutettavan oppimisen tukemiseen velvoittava sääntely (arkistoitu sivu)
Antti Raike
Muuten, näissä Aalto-yliopiston yleisissä opetusta ja opiskelua koskevissa säännöissä, https://into.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=1970972
on <edit>huonohko</edit> muotoilu 24 §:ssä "Opintojen saavutettavuus": ”jos opiskelijalla on opiskelua rajoittava vamma tai muu vastaava terveydellinen este, (...)
Edelleen: "jonka vuoksi hän ei pysty tekemään opintojaan opetussuunnitelmassa ja kurssilla määrätyllä tavalla, (...)
Ping Kirsi Munck, Anna Johansson ja Martti Raevaara
Antti Raike
19.8.2014 työpajan ja 21.8.2014 kokouksen etherpad: http://muistio.tieke.fi/p/AccAcoordination-August2014
Timo Syrjälä
Saavutettavuuden perusteet sisällytetään opettajien ja muun henkilöstön toimenkuviin sekä opiskelijoiden aloitusvuoden tutorointiin.
Opettajien työtehtävien määrittelyssä tulisi huomioida se, että opettajan toivotaan valmistavan materiaalia sähköiseen oppimisympäristöön ja että tavoitteena materiaalien muunneltavuus. Erityisesti muuttuvien kurssien muutostarpeita aiheuttaa mm. opiskelijapalaute; oppimistavoitteiden laajuuden, opetusmenetelmien ja arviointimentelmien muutokset..
Tekijänoikeuslaki edellyttää muunteluoikeudesta sopimista opettajien ja henkilöiden kanssa. Jotta olisi selvää, mikten oppimismatriaaleja voidaan käyttää, , tulisi oikeuksista sopia. Yksi mahdollisuus on se, että käytetään avoimia lisenssejä kuten Creative Commons lisenssejä
Perusoikeudet
Sananvapaus 12 § oikeus vastaanottaa tietoa vs varallisuusoikeuden suoja (
Lakitaso
Muuntelu TOL 28
Tekijänoikeus syntyy luonnolliselle henkilölle ja sisältää oikeuden päättää tallentamisesta verkkoon ja siellä välittämisestä (TOL 2 ja 45). Rajoitetusti on helpotetut sopimuskäytännöt (Kopioston digilupa), pääsääntöisesti tulisi sopia oikeudenhaltijan kanssa.
Aallon sääntely?
Antti Raike
Työpajassa 19.8.2014 muokattu teksti (viimeistelty 20.8.2014 klo 14.45)
Antti Raike
Opettajatutorille
Opettajatutorointi on osa Kauppiksen opintojen ohjauksen järjestelmää, joka kattaa opiskelijan koko opintojen elinkaaren. Opettajatutorointiin osallistuminen on osa opintoja molemmissa tutkinnoissa. Kandidaatin tutkinnossa se kuuluu Taitosalkku-kokonaisuuteen ja maisterin tutkinnossa Maisterin taitosalkku -kokonaisuuteen.
Jokaiselle koulutusohjelman valinneelle opiskelijalle nimetään henkilökohtainen opettajatutor ao. ohjelman henkilökunnasta. Kanditasolla tutor on yleensä assistentti, tutkija/jatko-opiskelija tai opettaja. Maisteritasolla opetutor on yleensä professori. Opettajatutor on koulutusohjelmaa edustava tuttu kasvo, jonka kanssa opiskelija voi keskustella kauppatieteellisiin opintoihinsa, opintoihin liittyviin tavoitteisiinsa ja kauppatieteelliseen tutkimukseen/alaan liittyvistä asioista. Ensimmäinen tapaaminen opettajatutorin kanssa on ennen ensimmäisen e-hopsin hyväksymistä.
Opiskelijan ja opettajatutorin tapaamisella on kolme päätavoitetta:
a) Opiskelijalla on yksi henkilö – koulutusohjelmaa edustava tuttu kasvo – jonka kanssa hän voi keskustella opiskeluun liittyvistä tavoitteistaan ja opiskelusuunnitelmistaan. Tässä voidaan käyttää apuna opiskelijan laatimaa alustavaa hopsia.
b) Opiskelijat pääsevät tutustumaan laitoksella/aineessa tehtävään tutkimustyöhön.
c) Opiskelijan pääseminen osaksi Kauppakorkeakoulun tiedeyhteisöä.
Onnistuneen opettajatutoroinnin edellytyksenä on, että opiskelija ymmärtää opettajatutorin roolin ja valmistautuu tapaamisiin asianmukaisesti.
Antti Raike
13.1.2015 kokouksen muistio