Child pages
  • 2. Rajoitetun käyttöoikeuden lisenssit
Skip to end of metadata
Go to start of metadata

In English  

På svenska

Ohjelmistolisenssisopimukset voidaan yleisellä tasolla jakaa rajoitetun käyttöoikeuden lisensseihin ja vapaan lähdekoodin (avoin lähdekoodi) lisensseihin. Nimensä mukaisesti lisenssisopimukset eroavat siinä, että rajoitetun käyttöoikeuden lisensseissä käyttäjän käyttöoikeutta on rajoitettu, kun taas avoimen lähdekoodin lisensseissä käyttäjä saa vapaamman käyttöoikeuden. Jaottelu on sinällään harhaanjohtava, sillä myös avoimien lähdekoodien lisensseissä käyttäjälle voidaan asettaa monia erilaisia käyttörajoituksia.

2.1 Käytölle asetettavat rajoitukset

Kuva: Chris Tse

Loppukäyttäjälle asetettavat rajoitukset

Lisenssissä loppukäyttäjälle voidaan asettaa lukematon määrä erilaisia käyttörajoituksia. Käytännössä on paljolti ohjelman ajatellusta käyttötarkoituksesta sekä levittäjän myynti- ja markkinointistrategiasta kiinni, minkälainen rajoitusmalli tilanteeseen sopii. Rajoitus mallia valittaessa on luonnollisesti otettava huomioon kuluttajansuoja ja kilpailulainsäädäntö. Seuraavassa luetellut rajoitukset ovat tyypillisiä loppukäyttäjille asetettavia rajoituksia:

Kopiointi. Sallittavat kopiot ja niiden määrä voidaan sitoa esimerkiksi loppukäyttäjän henkilökohtaiseen tietokonelaitteistoon. Oikeuskirjallisuuden mukaan yhden varmuuskopion valmistaminen on kuitenkin aina sallittua. Huomattavaa on, että kopiointirajoituksia ei voida asettaa siten, että ohjelman käyttö sidotaan tietyn tietokonevalmistajan laitteistoon.

Käyttäjämäärä. Käyttäjämäärään perustuva rajoitus voidaan toteuttaa siten, että ehdoissa määritellään käyttäjien enimmäismäärä. Käyttäjämäärään perustuvat rajoitukset toimivat etenkin verkon kautta palveluna myytävissä ohjelmistoissa, koska ohjelmasta ei tällöin välttämättä synny kopiota käyttäjän koneelle.

Käyttö. Käyttöön perustuva rajoitus voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että käyttöehdoissa määritellään käytetty aika tai ohjelmalla käsitelty tietomäärä.

Käyttötarkoitus. Ohjelman käyttö voidaan lisenssissä rajoittaa esimerkiksi opiskeluun, kotikäyttöön tai yrityskäyttöön. Tällaiset rajoitukset ovat yleisiä etenkin kuluttajille suunnatuissa ohjelmissa.

Käyttöpaikka. Ohjelman käyttöpaikka voidaan rajata siten, että lisenssi annetaan esimerkiksi alue-, yritys-, toimipaikka- tai työpistekohtaisesti. Käyttöpaikkarajoituksia käytetään muun muassa yrityskohtaisissa ohjelmissa.

Tuotekehittäjille ja palveluntarjoajille asetettavat rajoitukset

Kilpailun kontrollointi. Jos ohjelmisto lisensoidaan loppukäyttäjän sijasta niin sanotulle väliportaalle eli tuotekehittäjille tai palveluntarjoajille käyttörajoitukset tulee suunnitella hieman toisesta näkökulmasta. Tuotekehittäjille asetettavissa käyttörajoituksissa on olennaisinta lähinnä se, millä ehdoilla käyttäjä saa lisensoida ohjelman komponentteja eteenpäin. Voi olla myös järkevää varmistaa, että tuotekehityksen tulokset tulevat myös lisenssinantajan käyttöön. Tällöin lisenssisopimukseen tulee kirjata takaisinlisensointiehto, jonka mukaan lisenssinsaajan on lisensoitava tuotekehityksen tulokset lisenssinantajalle tietyillä ehdoilla.

 

Palvelun tason säilyttäminen. Palveluntarjoajalle asetettavissa rajoituksissa olennaisinta on pyrkiä säilyttämään tarjottu palvelu halutulla tasolla. Tämä voidaan toteuttaa palvelusta riippuen esimerkiksi edellyttämällä tiettyjä teknisiä valmiuksia.

Kokeiluversioiden käyttörajoitukset

Spotify websivu

Shareware-ohjelmat. Yrityksen markkinointistrategiana voi olla jakaa toiminnallisesti karsittuja versioita, joiden kopiointi ja levitys on vapaata. Tällöin ei ole tarvetta asettaa kovin tiukkoja käyttörajoituksia. Ideana on, että käyttäjä saa kokeilla ohjelmaa tietyn ajan ilmaiseksi, jonka jälkeen käyttäjä ostaa ohjelman oikean version halutessaan jatkaa sen käyttöä. Kokeiluversioiden käyttö on usein alkavien ohjelmistoyritysten keino päästä nopeasti markkinoille.

Freeware-ohjelmat. Jossain tapauksissa ohjelmia jaetaan ilman minkäänlaisia toiminnallisia rajoituksia tai ehtoja. Näin voi olla tapana esimerkiksi ohjelmoinnin tutkija tai harrastelija piireissä. Tällöin ollaan tyytyväisiä siihen, että edes joku käyttää ohjelmaa. Ohjelman ihmiselle luettavassa muodossa olevaa lähdekoodia ei kuitenkaan pääsääntöisesti jaeta eli ohjelman muuntelu on kiellettyä.

Vastuulausekkeet

Virhevastuu

Jos lisenssisopimuksessa ei ole sovittu vastuun jakautumisesta ohjelmistovirheen ilmetessä, vastuu määräytyy yleisen siviilioikeudellisen vahingonkorvausvastuun mukaisesti. Tällöin ohjelmistontoimittajan vastuu voi ulottua virheen aiheuttamien välittömien vahinkojen lisäksi myös välillisiin vahinkoihin, joiden suuruutta on todella vaikea ennakoida. Oikeuskäytännön mukaan, jos muuta ei ole sovittu, ohjelmistontoimittaja vastaa kaikesta virheen aiheuttamasta välittömästä ja välillisestä vahingosta silloin, kun syntyneen vahingon määrä voidaan luotettavasti arvioida esimerkiksi kirjanpidosta. Tämän vuoksi lisensseissä usein pyritään rajaamaan ohjelmistontoimittajan vastuu mahdollisimman pieneksi.

 

Tarkoin rajattu takuulauseke

Lisensseissä on tyypillisesti määritelty tarkoin tietyn pituinen takuuaika, jonka aikana lisenssinantaja sitoutuu korjaamaan ohjelmistossa ilmenevät virheet. Takuuehdot ovat tarkoin rajatut esimerkiksi siten, että takuu kattaa vain olennaiset virheet ja lisenssinsaajalla on velvollisuus kirjallisesti ilmoittaa virheestä takuuajan kuluessa. Tällöinkin vastuu voi olla rajattu esimerkiksi tiettyyn prosenttiossuuteen toimituksen kokonaishinnasta.

Vastuu tahallisuudesta tai törkeästä huolimattomuudesta

Tietyissä tilanteissa vastuuta ei voida paeta millään vastuurajauslausekkeella tai muulla lisenssiehdolla. Näin on silloin, jos virhe johtuu ohjelmantoimittajan tahallisuudesta tai törkeästä huolimattomuudesta. Ohjelmantoimittajalle asetetun huolellisuusvelvollisuuden mukaan, hänen tulee noudattaa alalla vakiintuneita ja yleisesti hyväksyttyjä menettelytapoja virheiden minimoimiseksi. Toimittajalle asetettu huolellisuusvelvollisuus on korostunut, jos kyse on erityistä asiantuntemusta vaativasta ohjelmistosta. Tilanteissa, joissa virhe johtuu ohjelmistontoimittajan tahallisuudesta tai törkeästä huolimattomuudesta lisenssisopimus voidaan myös lisenssinsaajan toimesta välittömästi purkaa, koska kyse on olennaisesta sopimusrikkomuksesta.

 

Oikeudelliset virheet

Tekijänoikeuslain mukaan suojatun teoksen luvattomasta käytöstä on suoritettava lain mukainen hyvitys tuottamuksesta riippumatta (TekijäL 57 §). Sama pääsääntö on voimassa myös patenttioikeudessa (PatL 58 §). Vastuu loukkauksesta ulottuu koko käyttäjä ketjuun eli jokaiseen joka käyttää oikeuksia lain tai sopimuksen vastaisesti. Toisin sanoen vastuuseen voi tietämättään joutua niin lisenssinantaja, tuotekehittäjä kuin loppukäyttäjäkin. Tästä syystä lisenssisopimuksessa on tärkeää sopia vastuun jakautumisesta tuotteen loukatessa kolmannen immateriaalioikeuksia.

Käytettäessä ohjelmia, jotka koostuvat useista eri tahojen laatimista komponenteista vastuuriski on erityisen suuri. Jos yksikin komponentti rikkoo kolmannen tekijänoikeuksia, voi oikeudenhaltija esittää loukkausväitteen jokaista ohjelmaa käyttänyttä kohtaan. Komponenttipohjaisissa ohjelmistotoimituksissa onkin tavallista, että ohjelmistontoimittaja vapauttaa itsensä tuotteessa olevista oikeudellisista virheistä tai ainakin rajoittaa vastuutaan merkittävästi

Sopimuksen päättyminen

Lisenssisopimus – kuten mikä tahansa sopimus – voidaan purkaa olennaisen sopimusrikkomuksen johdosta. Esimerkiksi ohjelman käyttöä vastoin sopimuksessa asetettuja käyttörajoituksia voidaan epäilemättä pitää olennaisena sopimusrikkomuksena. Luonnollisesti on viisasta määritellä erikseen sopimuksessa se, mikä katsotaan olennaiseksi sopimusrikkomukseksi ja mitkä ovat sopimuksen irtisanomisen edellytykset.





  • No labels