Child pages
  • 1.3 Säveltäjän moraaliset oikeudet
Skip to end of metadata
Go to start of metadata


Yleissilmäys säveltäjän moraalisista oikeuksista

.

Moraaliset oikeudet ovat tekijälle kuuluvia lähtökohtaisesti luovuttamattomia oikeuksia. Moraaliset oikeudet liittyvätkin tekijän persoonan ja teoksen omalaatuisuuden kunnioittamiseen. Ne turvaavat tekijälle oikeuden tulla mainituksi teoksen käytön yhteydessä sekä sen, ettei teosta muuteta tai käytetä sen taiteellista arvoa loukkaavalla tavalla. Moraaliset oikeudet muodostavat yhdessä taloudellisten oikeuksien kanssa tekijänoikeuden perusrakenteen.

Moraaliset oikeudet jaetaan perinteisesti isyysoikeuteen ja respektioikeuteen. Isyysoikeuden mukaan tekijän nimi tulee mainita hyvän tavan mukaisesti, kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin. Useimmiten tämä tarkoittaa nimen ilmoittamista tekijän pyytämässä muodossa. Tekijän nimen sijasta voidaan esimerkiksi ilmoittaa salanimi, nimimerkki, taiteilijanimi tai julkaista teos nimettömänä. Tekijän nimen mainitsemistapa vaihtelee teostyypeittäin. Esimerkiksi esitettäessä sävelteoksia radio- tai televisiolähetyksessä tekijät voidaan mainita ennen tai jälkeen esityksen. Velvollisuus ilmoittaa tekijän nimi määräytyy kuitenkin viime kädessä kullakin alalla vallitsevan käytännön mukaan. Esimerkiksi mainoksissa mainitaan vain harvoin tekijöiden nimet.

Respekti- eli kunnioittamisoikeuden mukaan teosta ei saa muuttaa tekijää loukkaavalla tavalla tai käyttämällä teosta tekijää loukkaavassa yhteydessä. Oikeuskäytännössä on katsottu ainoastaan törkeälaatuinen muuntelu respektioikeutta loukkaavaksi. Esimerkiksi tiettyä ideologiaa ilmentävän teoksen liittäminen vastakkaista ideologiaa ilmentävän teoksen yhteyteen voi loukata tekijän respektioikeutta. Moraalisten oikeuksien loukkausta arvioidaan objektiivisen mittapuun mukaan huomioiden muun muassa teoksen luonne, tekijän teoksessaan ilmentämä ideologia ja tarkoitusperät. Myös moraalikäsityksen muutokset on otettava huomioon. Sitä, mitä pidettiin 50 vuotta sitten respektioikeuden loukkauksena, ei välttämättä pidettäisi sellaisena enää tänä päivänä.


  • No labels