How to Write an Accessibility Statement

https://siteimprove.com/en/blog/how-to-write-an-accessibility-statement-according-to-the-eu-web-accessibility-directive/

Tausta-aineistoa (ei olennaista, mutta vilkaisu kannattaa):

ERITYISJÄRJESTELYJÄ KOSKEVAT LINJAUKSET HELSINGIN YLIOPISTOSSA

http://prod07.tjhosting.com/hy/rehtori.nsf/cfa8a7bc4d8e1088c225782b002b7d16/3d484a1b9ba2afe8c2257cfc003981c2/$FILE/Vararehtorin%20p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s%204_2014%20Liite%202.pdf

Aalto goes Accessible 2019 round table. Join the poll, pls:

https://doodle.com/poll/h5ummchz8d6qpvvs

Enabling Environment in Aalto University, https://www.slideshare.net/araike/raike-knarlag-inclusion2014

PDCA: Collaborative Knowledge Building for Accessibility in Higher Education (2012)

 https://www.slideshare.net/araike/collaboration-for-accessible-higher-education

Taustatietoja työryhmille.

1) YK:n vammaisyleissopimus, Convention on the Rights of Persons with Disabilities (CRPD)

Turvallisin viite tilanteisiin, joissa pitää määritellä ‘vammaisuus’:

https://www.un.org/development/desa/disabilities/convention-on-the-rights-of-persons-with-disabilities.html

“(…)

e) ovat tietoisia siitä, että vammaisuus on kehittyvä käsite ja että vammaisuus on seurausta sellaisesta vuorovaikutuksesta vammaisten henkilöiden ja asenteista ja ympäristöstä johtuvien esteiden välillä, joka estää näiden henkilöiden täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa;

Recognizing that disability is an evolving concept and that disability results from the interaction between persons with impairments and attitudinal and environmental barriers that hinders their full and effective participation in society on an equal basis with others, (…)”

”Virallinen” (viittaamiskelpoinen) kansainvälinen määritelmä vammaisuudesta on tässä YK:n vammaissopimuksessa (CRPD):

• "Persons with disabilities include those who have long-term physical, mental, intellectual or sensory impairments which in interaction with various barriers may hinder their full and effective participation in society on an equal basis with others."
• "Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa."

Vammaissopimuksen englanninkielisessä alkuperäisversiossa käytetään termiä ”persons with disabilities” (PwD). Suomeksi se kääntyy yleensä ”vammaiset henkilöt”, mutta ”disability” tarkoittaa vammaisuuden lisäksi toimintarajoitteisuutta. Suomalainen käännös ei tavoita sitä englanninkielisen käsitteen viestiä, että kyseessä on henkilö, jonka eräänä piirteenä on toimintarajoite.  Näin ollen toimintarajoitteen käsite lähestyy vammaisuuden käsitettä, ja ne voidaan nähdä eri tilanteissa samaa tarkoittavina tai osittain toisistaan poikkeavina.

2) THL:n vammaispalvelujen käsikirja

Tarkentaa edellistä:

https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja

https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/vammaisuus-yhteiskunnassa/vammaisuus

Siksi mm. meillä kannattaa ymmärtää ”vammaisuus” johtamiseen ja strategiaan liittyvänä kehittyvänä käsitteenä:

https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/johtaminen-valvonta-ja-tilastot/vammaispalvelujen-johtaminen

”Johtamisessa on ymmärrettävä vammaisuus ihmisoikeuskysymyksenä:

Kyse vammaispalveluissa ei ole siis etuudesta tai etuuksista, vaan tarpeellisista palveluista tai tukitoimista. Vammaispalveluita suunniteltaessa ja toteutettaessa on syytä muistaa, että kyse on hyvin usein samankaltaisista palveluista kuin esimerkiksi lapsilisä, äitiyspäiväraha tms. Eli palvelu tulee saada, jos siihen on tarve ja oikeus.”

Tässä on esitykseni, jossa ”vammaisuus” määritellään yksilön ja ympäristön suhteeksi. Siksi Aalto-yliopiston kampuksella aika moni ”vammainen” on liki ”vammaton”, koska infrastruktuurimme on hyvä ja kehittyy paremmaksi. Käytössä termi ”Enabling environment”:

https://www.slideshare.net/araike/raike-knarlag-inclusion2014

3) Lukumääräarvioita

Kuvaa hyvin sitä, miten vaikea tehtävä on kyseessä:

https://blogi.thl.fi/vammaisia-on-tyoikaisista-suomalaisista-7-tai-29-prosenttia/

Henkilötietojen käsittely:

https://www.aalto.fi/fi/palvelut/henkilotietojen-kasittelyn-tietosuoja-ja-tietoturva-yleisohje

Työntekijöiden terveystietoja tai tietoja vammaisuudesta ei saa kerätä:

https://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/oikeudet-ja-velvollisuudet-tyossa/yksityisyyden-suoja/terveystiedot

4) Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016

Erinomainen lähde. Näitä on toteutettu vuosina 2000, 2004, 2008, 2012 ja 2016. Kohteena ovat alle 35-vuotiaat perustutkintoa suorittavat yliopisto-opiskelijat. Vuodesta 2008 alkaen mukana ovat olleet myös ammattikorkeakouluopiskelijat.

http://www.yths.fi/kott2016

Yhteenveto, http://www.yths.fi/filebank/4189-Yhteenveto_KOTT2016.pdf

Raportin liitteissä on kattavasti eritelty erilaiset opiskelijoiden ilmoittamat sairaudet, vammat yms.

LIITETAULUKKO ”Sairaudet ja koettu terveys”, sivu 128:

http://www.yths.fi/filebank/4237-KOTT_2016_korjattu_final_0217.pdf

5) Otus, Korkeakoulujen saavutettavuus (2016)

https://www.otus.fi/julkaisu/korkeakoulujen-saavutettavuus/

6) World report on disability (2011)

https://www.who.int/disabilities/world_report/2011/en/

Aalto University new strategy, https://www.aalto.fi/join-us-in-creating-the-future

Examples of questions

In the list below, you can find examples of questions to be addressed in the future strategy.  The list has been updated 30 November 2018.

 https://www.aalto.fi/join-us-in-creating-the-future/what-questions-should-we-address-in-the-strategy-process

Yliopiston opetusta ja opiskelua koskevat säännöt, 24§ Opintojen saavutettavuus

https://into.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=4860049

https://inside.aalto.fi/display/enris/Open+Access+Fund+2019

Aalto University code of conduct, https://www.aalto.fi/aalto-university/code-of-conduct

"Jokaisella Aalto-yhteisön jäsenellä on oikeus kunnioittavaan kohteluun riippumatta sukupuolesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta, iästä, alkuperästä tai kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteistä, poliittisesta toiminnasta, ammattiyhdistystoiminnasta, perhesuhteista, terveydentilasta, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä ominaisuudesta."

 Linkki yliopiston opetusta ja opiskelua koskeviin sääntöihin ym. ja ja 24§ Opintojen saavutettavuus

https://into.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=4860049

24 § Opintojen saavutettavuus

Jos opiskelijalla on opiskelua rajoittava vamma tai muu vastaava terveydellinen este, jonka vuoksi hän ei pysty tekemään opintojaan opetussuunnitelmassa ja kurssilla määrätyllä tavalla, korkeakoulun tulee ryhtyä kohtuullisiin toimiin vaihtoehtoisen suoritusmahdollisuuden järjestämiseksi. Opiskelijaa vaaditaan osoittamaan sama tiedollinen ja taidollinen osaaminen kuin muitakin opiskelijoita.

Tämä toimenpiteeksi? >>Aalto-yliopiston akateemisten asian komitea antaa saavutettavuutta koskevasta menettelystä tarkemmat määräykset.<< PIng Saara Maalismaa ja Anna Johansson

https://ohohanke.fi/2019/01/15/meita-on-moneen-junaan/

AVI, Verkkopalvelujen saavutettavuus, http://www.avi.fi/web/avi/saavutettavuus

https://www.tietoa.fi/weup/otaniemi/

Lähettäjä: Elettra Virtanen
Lähetetty: tiistai 2. lokakuuta 2018 15.06
Vastaanottaja: Honkasaari Marianne
Aihe: Re: [Erityiset] Saavutettavuuden toimeenpanosuunnitelman päivitys

Moikka Marianne, 

Mä pyysin meidän toimistolta tähän kommentteja ja tämmöisiä tuli:

2. Infran esteettömyys
- Kaikkiin uudisrakennuksiin sekä aloitettaviin remontteihin esteettömyyskatsaus ja sen seurauksena vaaditut toimenpiteet. Etenkin remonttien yhteydessä hyvä tapa tehdä vanhoista tiloista ja opiskelijatoiminnan tiloista esteettömiä. > Vaikka yliopiston paperi, niin käytäntöä voisi suositella myös AYY:lle ja niiden alaisille toimijoille.
- Ainakin opiskelijatoimijoille olisi hyvä painottaa, että kokoustamiset jne hoidettaisiin esteettömissä tiloissa.

2.2. Toimitilat

- Tilojen vuokrauksen yhteydessä voisi olla symbolinen factsheet / rivi tjsp missä näkyisi suoraan vaikka piktogrammeilla onko tila esteetön/kuulo ja näkövammaisille sopiva jne.

3. Verkon kautta saavutettavat jutut
- Opintomatskut jollakin tavalla yhteismitallisesti tehty esteettömiksi.
- Paperiset palautukset pannaan / soveltava palautus ainakin pakolliseksi.

4. Ks yllä
- Sähköiset kirjat saavutettavaksi esteellisille henkilöille, kirjojen roudaus hemmetin hankalaa monelle.

Muita kommentteja:

Uusille esteellisille henkilöille jo sisäänpääsyn yhteydessä joku tietty yhteyshenkilö sekä opinahjosta että omasta opiskelijajärjestöstä, johon voi ottaa yhteyttä tarpeen vaatiessa. Tässä varmaankin best practices etenkin ylioppilaskuntatoiminnassa jne voisi toimia. > AYY:n suunnalla yhdelle tietylle henkilölle päävastuu asiasta, johon voi tukeutua sitten kilta jne toimija. Ennakoivia toimia on hyvä tehdä, mutta loppuen lopuksi henkilöiden tarpeet ovat usein hvinkin erilaisia jolloin case-by-case lähestymisellä saataneen parempi peitto palveluihin.

Toivottavasti näistä on apua toimeenpanosuunnitelman päivityksessä!

Mukavaa viikkoa :)

Ystävällisin terveisin,
Elettra

Anne Petroff, onko OK?

6 Osaamisen kehittäminen

Vastuuyksiköt: Henkilöstö-, viestintä- ja oppimispalvelut

Osaamisen kehittämisessä ja sen toteuttamista tukevissa linjauksissa otetaan huomioon Aalto-yliopiston moninaisuus, kansainvälisyys ja yhdenvertaisuus. Henkilöstökoulutuksessa tunnistetaan asenteiden merkitys ja paneudutaan asiakaspalveluun, organisaatiokäyttäytymiseen, markkinointiin erilaisille kohderyhmille ja syrjinnän eri muotoihin. Tämän lisäksi Aalto-yliopiston yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotoimikunta (EQU), LES-tiimit ja Aalto-yliopiston saavutettavuuden yhteisöverkosto (AccAnet) ideoivat, suunnittelevat ja kehittävät  saavutettavuuskoulutusta. Saavutettavuuden toteuttaminen ja kehittäminen sekä tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten seuranta otetaan osaksi henkilöstön osaamisen kehittämistä lukuvuodesta 2019–2020 alkaen:

• Saavutettavuus huomioidaan osaamisen kehittämisen kokonaisuudessa ja koulutusten käytännön järjestelyissä.
• Koulutusten tarjonnassa otetaan huomioon kielilinjaukset, monikielisyys ja kansainvälinen henkilökunta (esim. tarjoamalla suomen kielen perusteita, erilaisia valmennuksia myös englannin kielellä sekä tiedotus tarjonnasta myös englannin kielellä).
• LES keskittyy erityisesti opetushenkilökunnan osaamisen kehittämiseen ja ottaa huomioon oppimisypäristöön liittyvät saavutettavuusasiat koulutuksissa. 
• HRS keskittyy kaikille yhteisen osaamisen kehittämiseen ja ottaa huomioon saavutettavuuden koulutuksissaan muun muassa käytännön järjestelyissä, tilavalinnoissa ja koulutusmateriaaleissa.

Toimenpiteet:

• Aalto-yliopiston toimintaperiaatteet (Code of Conduct) sisällytetään osaksi kaikkea koulutusta.
• Uusien työntekijöiden perehdytystilaisuudet ovat saavutettavia ja perehdytyksen osana kerrotaan mitä saavutettavuus on Aalto-yliopistossa.
• LES ja HRS tiedottavat ja mahdollistavat Aallon työntekijöille ja opiskelijoille sekä verkostokumppaneille osallistumisen ESOK-seminaariin keväällä 2019 Otaniemen kampuksella.
• järjestetään vuosittainen "Aalto goes Accessible" -symposium vuosina 2020 ja 2021.
• Henkilöstö- ja oppimispalvelut yhteistyössä LSS:N kanssa kartoittavat saavutettavuuden eri osa-alueiden asiantuntemusta Aallossa (esim. akustiikka, käytettävyys, esteettömyys, visuaalinen suunnittelu, typografia, palvelumuotoilu) sopivien kouluttajien löytämiseksi omasta yliopistoyhteisöstä (professorit, tutkijat, opintopsykologit, vierailevat tutkijat jne.).
• Saavutettavuusasiantuntija ja saavutettavuuden asiantuntijaverkosto tukee osaamisen kehittämisessä.

Kari Haapamäki ja Antti Ahlava, onko OK?

2 Infrastruktuurin esteettömyys

Vastuuyksiköt: ACRE (2.1) ja Tietotekniikkapalvelut (2.2)

2.1 Opiskelu-, tutkimus- ja työtilojen esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys sisältyy Aalto-yliopiston strategiaan. Kampuksen tilojen ja kulkuteiden havaittuja esteitä ja puutteita korjataan tarvittaessa erityisjärjestelyin. ACRE (Aalto-yliopistokiinteistöt) kartoittaa rakennetun ympäristön esteet, suunnittelee niiden poistamisen ja vastaa suunnitelmien toimeenpanosta. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten monenlaiset käyttäjät hahmottavat kampuksen turvallisena työ- ja opiskeluympäristönä. Suomen rakentamismääräyskokoelmien vaatimusten lisäksi pyritään noudattamaan seuraavia periaatteita: 

• Hyvä akustiikka, joka palvelee kaikkia ja erityisesti kuulovammaisia, näkövammaisia ja vieraskielisiä.
• Rakennusten väri- ja materiaalimaailma tukee monenlaisten käyttäjien nopeaa ja turvallista suunnistamista sisätiloissa.
• Selkeä ja riittävän isoin kirjasintyypein laadittu ACREn ohjeistusta noudattava opastus sekä informaatiomuotoilu tilojen ja toimintojen hahmottamiseksi.
• Palvelumuotoilua hyödynnetään tarvittaessa osana suunnitteluprosesseja.
• Riittävästi säilytystilaa opiskelijoiden ja henkilöstön välineille ja töille siten, että määritellyt kulku- ja hätäpoistumisreitit pysyvät kaikissa tilanteissa esteettöminä.
• Tasonvaihdoissa käytetään luiskia hissien lisäksi, mikäli se muun suunnittelun näkökulmasta on luontevaa.
• Apuvälineiden, avustavan henkilöstön, kuljetus- ja muiden palveluiden joustava yhdistäminen talon omiin toimintoihin (kirjoitus- ja viittomakielen tulkit, henkilökohtaiset avustajat, opas- ja avustajakoirat).
• Kuulon, näkemisen ja liikkumisen apuvälineiden (erilaiset mikrofonijärjestelmät, erityistietokoneet, mobiilit ohjauslaitteet, pyörätuolit tms.) sujuva käyttö BYOD-periaatteen mukaisesti.

Toimenpiteet:

• Esteettömyyskartoitukset integroidaan kampuksen suunnitteluun ja kehittämiseen
• Uudisrakennukset suunnitellaan esteettömiksi.
• Peruskorjauskohteissa ja ulkoalueilla tehdään esteettömyyskartoituksia, jotka tilataan alan asiantuntijoilla. 
• Uudisrakennuksiin ja saneerauskohteisiin suunnitellaan toimiva saattoliikenne (invataksit yms.).
• Turvallisuuden lisäämiseksi varmistetaan pelastusohjeiden monikielisyys (yliopiston kielilinjaus) sekä pidetään pelastussuunnitelmat ajan tasalla.
• Varmistetaan vuosittain, ettei polkupyörien säilytys tms. sisäänkäyntien lähellä estä liikkumista. 
• Jakeluliikenne ohjataan sisäänkäynneille siten, ettei jakeluauto estä henkilökuljetuksia ja saattoliikennettä.
• Varmistetaan esteettömien kulkureittien viiveetön huolto ja ylläpito läpi vuoden
• Varmistetaan pistokkeiden helppokäyttöisyys, soveltuvuus ja riittävyys moninaisille välineille.
• Aloitetaan esteettömien kulkureittien suunnittelu Dipoliin siten, että ne voidaan toteuttaa vuodesta 2022 alkaen

Robert Salven, Riikka Haikarainen, Jaakko Salavuo ja David Lewis, onko OK?

5 Tiedotus ja viestintä

Vastuuyksikkö: Viestintäpalvelut ja laitokset

Saavutettavuus otetaan huomioon verkkoviestinnän yleisessä kehittämisessä. Viestintäpalvelut tukee saavutettavuuden toimeenpanosuunnitelman toteuttamiseen ja tulosten arviointiin liittyvää viestintää opiskelijoille ja henkilökunnalle. Lisäksi yksikkö tukee yliopiston käyttämissä viestintäkanavissa tietoa julkaisevia ja päivittäviä henkilöitä esteettömän vuorovaikutuksen ja saavutettavan julkaisemisen toteuttamisessa. Uusissa verkkomateriaaleissa noudatetaan saavutettavuusdirektiiviä sekä W3C/WAI-ohjeistusta. Yliopiston linjauksen mukaiset kieliversiot, asiakirjamuotojen ja sisältöjen standardointi otetaan huomioon mahdollisuuksien ja tarpeisiin perustuvan priorisoinnin mukaan. Lisäksi viestintäpalvelut osallistuu tarvittaessa esteettömyyden ja saavutettavuuden toimenpiteiden ja kohderyhmien priorisointiin. Korkeakoulut noudattavat  saavutettavuusdirektiiviä sekä valvovat omien laitostensa ja yksiköidensä ylläpitämien sivustojen (tutkimusryhmät yms.) saavutettavuutta.

Toimenpiteet: 

• Digitaalisen viestinnän laatutavoitteeksi asetetaan Aalto-yliopiston verkkosivustoissa saavutettavuus W3C:n WAI -ohjeistuksen AA-tasojen mukaisesti. 
• Uudet materiaalit noudattavat EU:n saavutettavuusdirektiivia 23.9.2019 alkaen
• Vanhat sivustot noudattavat saavutettavuusdirektiiviä 23.9.2020 alkaen, pl. arkistoitavat sivustot
• Stivi-suositusta sovelletaan Aallon digitaalisen viestinnän ohjeistuksessa.

Peter Simontschuk, onko OK?

2.2 Toimitilojen tietojärjestelmien saavutettavuus

Opetuksen ja kokousten vaivaton ennakkosuunnittelu keventää henkilöstön työkuormaa varsinaisen toiminnan aikana. Siksi toimitilojen varausjärjestelmää kehitetään tutkimus- ja opetusympäristön saavutettavuuden parantamiseksi. Toimitilan varaajalla pitää olla mahdollisuus arvioida tilojen esteettömyys jo varausta tehdessä. Siksi tilavarausjärjestelmää täydennetään siten, että varaaja saa tietoonsa huonekohtaiset neliöt, vuokrahinnat, esteettömyyden sekä tilan pohjapiirrokset kalustemerkinnöin. Muita kehitettäviä ja integroitavia tietojärjestelmiä ovat mm. mycourses, oodi, sopimusten hallintajärjestelmä, laskentajärjestelmä, opiskelijatietojärjestelmä, tutkimustietojärjestelmä sekä henkilötietojärjestelmä. 

Toimenpiteet:

• Selvitetään, miten toimitilojen varausjärjestelmään liitetään kaikille tilojen käyttäjille mahdollisuus palautteen antamiseen: Sen avulla tilojen esteettömyys varmistetaan kustannustehokkaasti yhteisön avulla.
• Tietotekniikkapalvelut (ITS) kerää päätöksenteon tueksi tietoa kaikkien IT-luokkien käyttöasteesta.
• Esitystekniikan käyttöliittymässä huomioidaan saavutettavuus.

3 Verkon kautta saavutettavat tietojärjestelmät

Vastuuyksiköt: ITS ja LES

Saavutettavuusdirektiivi ja sitä seuraava kansallinen lainsäädäntö vaativat viranomaisia tekemään digitaaliset palvelut saavutettaviksi. Hallituksen esitys laiksi digitaalisten palveluiden tarjoamisesta on annettu eduskunnalle 3.5.2018. Saavutettavuusvaatimusten soveltaminen käynnistyy portaittain 23.9.2019.

Henkilöstölle ja opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus turvalliseen ja luotettavaan yhteistoiminnalliseen työskentelyyn Aalto-yliopiston tietoverkossa. Yhteisön jäsenille annetaan mahdollisuus käyttää joustavasti heille soveltuvia ja saavutettavia laitteita sekä ohjelmistoja opiskelussa ja tutkimuksessa (BYOD-periaate). ITS varmistaa sen, että verkkosivustot noudattavat saavutettavuusdirektiiviä (W3C/WAI-ohjeistuksen (Web Accessibility Initiative, http://www.w3.org/WAI/) AA-taso). Keskeisessä asemassa ovat työkalujen käyttäjät, verkkosivujen sisällön tuottajat, joilta edellytetään WAI- ja Stivi-ohjeistuksien ( http://www.esok.fi/stiv) hallintaa ja noudattamista. Mahdollisesti tarvittavien uusien työkaluohjelmistojen käyttöönotto toteutetaan yliopiston resurssien sallimalla tasolla ja aikataululla osana ITS:n  kokonaisuuden kehittämistä.

Toimenpiteet: 

• Järjestetään Korkeakoulujen verkkopalvelujen saavutettavuus -työpaja saavutettavuusdirektiivin toteuttamiseksi yhdessä Etelä-Suomen AVI:n saavutettavuustiimin kanssa 10.6.2019.
• Julkaistaan saavutettavuusseloste (Accessibility Statement) syyskuussa 2019.
• Yliopiston IT-järjestelmien saavutettavuuden kartoitusta jatketaan. Sen perusteella arvioidaan ja projektoidaan mahdollisesti tarvittavat muutokset vanhojen sivujen muokkaamiseksi.
• ITS tarjoaa teknistä tukea työkaluohjelmistojen käytössä.
• ITS varmistaa saavutettavuuden tietojärjestelmien ja verkkoviestinnän kehittämisessä ja hankinnoissa.  
• ITS välittää tietoa korkeakoulujen ja laitosten verkkotuottajille saavutettavasta verkkojulkaisemisesta ja siihen liittyvästä koulutuksesta.
• ITS varmistaa tietojärjestelmien saavutettavuuden ja työpisteiden esteettömyyden neuvontaan riittävät resurssit.

4 Verkkomateriaalit ja -julkaisut opetuksessa tutkimuksessa

Vastuuyksiköt: LES, RIS ja ITS

Toteutetaan open access -periaatetta mahdollisimman laajasti osana Aallon strategista tavoitetta opetus- ja oppimateriaalin avoimesta jakamisesta. Virtuaalisen oppimisympäristön kehittämisessä varmistetaan käytettävyys ja saavutettavuus.

4.1 Aalto-yliopiston perustutkintojen verkko-oppimateriaalit

Toimenpiteet:

• LES kouluttaa opetushenkilökuntaa avointen oppimateriaalien julkaisemiseen yhteistyössä laitosten opettajien kanssa.
• Opettajat voivat julkaista koulutusohjelmien kurssimateriaalia Aallon avointen oppimateriaalien portaalissa. 
• ITS:n AV-tiimin tuella aaltolaiset voivat järjestää avoimia verkkolähetyksiä tilaisuuksista kuten vierailuluennoista ja seminaareista.
• ITS varmistaa, että lista hyväksytyistä julkaisualustoista ja niiden tukipalveluista on löydettävissä uusituilta verkkosivuilta.
• AV-tiimi toimittaa ohjeet videotallenteiden tekstittämisestä. Tekstittäminen noudattaa saavutettavuusdirektiivin vaatimuksia. 
• LESin ja RISin tuella aineistojen omistajat voivat määritellä tarvittavat käyttö- ja tekijänoikeudet omien aineistojensa osalta esimerkiksi Creative Commons -lisensioinnin periaatteiden mukaisesti.

Saara Maalismaa, onko OK?

1 Tutkimus- ja oppimispalvelut

Vastuuyksiköt: Oppimis-, tutkimus ja henkilöstöpalvelut 

Saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden perusteet otetaan huomioon opettajien ja muun henkilöstön työssä, toiminnassa ja osaamisen kehittämisessä. Oppimispalvelut (LES) neuvoo, kouluttaa ja kannustaa yliopistoyhteisön jäseniä havaitsemaan opiskelun ja tutkimuksen esteitä laajasti: Fyysisten ja näkyvien esteiden ohella opitaan tunnistamaan myös erilaisiin oppimistapoihin, opetusmenetelmiin, kulttuuriin ja asenteisiin liittyviä oppimisen esteitä ja hidasteita. Oppimispalveluiden tehtävänä on tukea ja kouluttaa opetushenkilökuntaa, jotta ohjaavat opettajat tietävät vähintään yleisellä tasolla sulautettujen oppimisympäristöjen ja opetuskäytäntöjen edut sekä osaavat ohjata opiskelijan käyttämään tarvitsemiaan yliopistopalveluita. LES-tiimit ottavat omassa toiminnassaan huomioon saavutettavuuden – yhteistyössä koulujen toimijoiden kanssa – hyvinvointia ja opiskelukykyä edistävänä tekijänä. 

1.1 Aallon tukimuodot opiskelijalle

Oppimispalvelujen tuki kaikille Aallon tutkinto-opiskelijoille:

• Jokainen opiskelija tekee henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Suunnitelmaa voi päivittää ja hyväksyttää niin usein kuin on tarpeen. Tämä tuki on kaikille opiskelijoille sama.
• Jokaiselle opiskelijalle nimetään ohjaava opettaja (professori, lehtori, yliopisto-opettaja tai muu akateeminen henkilö), jonka kanssa opiskelija voi keskustella säännöllisesti opinnoistaan.
• Opiskelijoilla on mahdollisuus henkilökohtaisiin ohjaustapaamisiin suunnittelijan tai koordinaattorin kanssa opiskelijan tarpeen mukaan esimerkiksi vaihto-opintojen suunnitteluun, opintojen hyväksi lukuihin tai muihin opiskeluasioihin liittyen.

Oppimispalveluiden tarjoama erityinen tuki:

• Mahdollisuus säännöllisiin henkilökohtaisiin ohjaustapaamisiin koordinaattorin tai suunnittelijan kanssa, jos esimerkiksi opintoja suoritetaan mallilukujärjestystä hitaammin.
• Suositukset henkilökohtaisia opintojärjestelyjä varten asiantuntijalausunnon pohjalta.
• Tuki opettajille opintojärjestelyiden toteuttamista varten.
• Opinto- tai uraohjauspsykologien tarjoamat palvelut

Aalto-yliopistossa on määritelty henkilökohtaisiin opiskelujärjestelyihin yhteinen prosessi, lausuntopohja sekä tenttiajan pidentämisen käytännöt (+1 h)

Toimenpiteet:

• Opiskelijavalintojen ja valintakokeiden järjestelyissä otetaan huomioon henkilökohtaiset tarpeet.
• HOPS-prosessia yhdenmukaistetaan ja kehitetään siten, että se tukee opiskelijoita parhaalla mahdollisella tavalla.
• Korkeakouluissa nimetään jokaiselle uudelle opiskelijalle ohjaava opettaja, joka perehtyy opiskelijan tilanteeseen ja erilaisiin oppimistapoihin sekä Aalto-yliopiston sulautettujen oppimisympäristöjen tarjoamiin mahdollisuuksiin tukea oppimista.
• LES ylläpitää tietopankkia erilaisista opintojen järjestelyitä tarvitsevien tarpeista. Materiaali tukee opiskelijoita, ohjaajia sekä LES:n omaa henkilökuntaa kohtaamaan ja tukemaan henkilökohtaisia järjestelyitä tarvitsevia opiskelijoita. Vrt. 4.3
• Pedagogiset asiantuntijat perehdytetään henkilökohtaisten opintojärjestelyiden prosessiin ja tietopankin tukimateriaaliin, jolloin he voivat jalkauttaa tietoa opettajien pedagogiseen koulutukseen tietoisuuden ja osaamisen kartuttamiseksi.
• Korkeakoulut vastaavat yhdessä AFYE-ryhmän kanssa saavutettavuusasioiden sisällyttämisestä opiskelijoiden opintojen aloitukseen, ohjaukseen ja tutorointiin. 
• Henkilökohtaisten järjestelyjen prosessia yhtenäistetään ja kehitetään siten, että sujuva opiskelu on mahdollista kaikissa Aallon korkeakouluissa
• LES tarjoaa tarvittaessa opettajille ja ohjaajille opiskelijoiden ohjauksen koulutusta vuosina 2019–2021.

1.2 Ulkopuolisten toimijoiden tarjoamat tukimuodot

Opiskelijoiden saama yliopiston ulkopuolisen toimijan tarjoama tuki voi olla esimerkiksi

• Tulkkipalvelu (puhe-, kirjoitus-, kuvailu- ja viittomakielen tulkkaus)
• Henkilökohtaiset avustajat
• Opas- ja avustajakoirat

Toimenpiteet:

• Varmistetaan tulkkien ja avustajien mahdollisuus sujuvaan työskentelyyn opetus- ja tutkimustiloissa.
• Tarjotaan tarvittaessa täsmäkoulutusta esimerkiksi palveluskoirien toiminnasta kampuksella.

Hienoa työtä! 

Kuittaan omalta osaltani, että kohdan 2.1 kirjaukset ovat oikein hyviä ja tarkoituksenmukaisia.

t. Kari

Ossi Naukkarinen, onko OK?

4 Verkkomateriaalit ja -julkaisut opetuksessa tutkimuksessa

Vastuuyksiköt: LES, RIS ja ITS

Toteutetaan open access -periaatetta mahdollisimman laajasti osana Aallon strategista tavoitetta opetus- ja oppimateriaalin avoimesta jakamisesta. Virtuaalisen oppimisympäristön kehittämisessä varmistetaan käytettävyys ja saavutettavuus.

4.1 Aalto-yliopiston perustutkintojen verkko-oppimateriaalit

Toimenpiteet:

• LES kouluttaa opetushenkilökuntaa avointen oppimateriaalien julkaisemiseen yhteistyössä laitosten opettajien kanssa.
• Opettajat voivat julkaista koulutusohjelmien kurssimateriaalia Aallon avointen oppimateriaalien portaalissa. 
• ITS:n AV-tiimin tuella aaltolaiset voivat järjestää avoimia verkkolähetyksiä tilaisuuksista kuten vierailuluennoista ja seminaareista.
• ITS varmistaa, että lista hyväksytyistä julkaisualustoista ja niiden tukipalveluista on löydettävissä uusituilta verkkosivuilta.
• AV-tiimi toimittaa ohjeet videotallenteiden tekstittämisestä. Tekstittäminen noudattaa saavutettavuusdirektiivin vaatimuksia. 
• LESin ja RISin tuella aineistojen omistajat voivat määritellä tarvittavat käyttö- ja tekijänoikeudet omien aineistojensa osalta esimerkiksi Creative Commons -lisensioinnin periaatteiden mukaisesti.

4.2 Aalto-yliopiston tieteelliset julkaisut

Toimenpiteet:

• Yliopiston tutkimusjulkaisut ja  julkaisusarjaan kuuluvat teokset julkaistaan ensisijaisesti open access -periaatteella (Rehtorin päätös, Dnro 0/246/00.01.06.06/2014). Mahdollisista rajoituksista sovitaan erikseen. 
• LESin kirjasto- ja tietopalvelut tukee ja kouluttaa opiskelijoita ja tutkijoita yliopiston open access -periaatteiden mukaisiin käytänteisiin ja ylläpitämänsä julkaisuarkiston käyttöön.