OPIT

Monenlaisia tvt-käyttäjiä

Erilaisissa tieto- ja viestintätekniikan (tvt) koulutustilaisuuksissa käyvät enimmäkseen aiheesta innostuneet opettajat, jotka todennäköisesti käyttävät tvt-välineitä keskimääräistä enemmän ja ovat saattaneet tehdä jo monenlaisia kokeiluja omatoimisesti. Jotta tvt-välineiden käytön nykytilanne avautuisi toisestakin näkökulmasta, kyselin parin professuurin opetushenkilökunnalta, mitä tvt-välineitä he aktiivisesti käyttävät opetuksessaan.

Yleisenä havaintona voidaan todeta, että verkkoa käytetään vain silloin, kun sen katsotaan antavan jotakin etua perinteiseen toimintatapaan nähden. Oppimateriaalin jakamisessa verkko on jo välttämättömyys opetusmonistetoiminnan kuihduttua lähes olemattomiin. Verkon käyttämistä sinänsä ei harjoitella kursseilla, ja käytännössä opiskelijat ovatkin useimmiten tässä taitavampia kuin opettajat.

Verkon ”minimikäyttäjiä” ovat usein tuntiopettajat, jotka eivät osaa tai halua käyttää koulun tietojärjestelmiä, vaan toimittavat jaettavan materiaalin sähköpostitse tai tietovälineellä verkkoon laitettavaksi. Tuntiopettajien kiinnostusta tvt-välineiden käyttöön vähentää myös käyttöoikeuksien sitominen pätkittäiseen työsuhteeseen. Kun työsopimus umpeutuu luentojen loppuessa, niin käyttöoikeus lakkaa automaattisesti, ja seuraavana vuonna/lukukaudella on taas haettava uusi lupa…

Kokopäiväisessä työsuhteessa oleva opetushenkilökunta käyttää ainakin Oodia ja Noppaa kursseillaan, ja etenkin Noppa on koettu hyödylliseksi ja jopa helppokäyttöiseksi. Optima on koettu hankalaksi käyttää, ja pääasiallisena syynä sen käyttöön on ollut se, että on voitu paremmin kontrolloida materiaalin näkyvyyttä verkossa. Opiskelijoiden kannalta on paljon motivoivampaa, jos harjoitustöissä voidaan käyttää todellista lähtömateriaalia, jota on helpompi saada esim. yrityksiltä tai kunnilta, jos voidaan luvata, että sitä näytetään ja käytetään vain tietyllä kurssilla.

Parilla opettajalla on kokemusta myös etäopetuksesta ACP:n avulla. Tässäkin perusteena oli käytännön tarve, osallistujia oli useista maista ja etäopetus oli taloudellisesti edullista. Teknisiä alkuvaikeuksia oli, etenkin hienommat viritykset, kuten ”pääikkunan” näyttö videotykillä, vaativat ylläpidon apua. Kun ACP:ta käytettiin vain tavallisen luennon etäkatseluun, tulos oli todella pitkästyttävä, kun katsekontakti ja muu interaktiivisuus puuttuivat.

Eräs opettaja on järjestänyt kurssikohtaisen keskustelun Facebookiin, mikä on erityisen kätevää Aallon ulkopuolisten opiskelijoiden kanssa. Yhteydenpito on jatkunut joskus pitkäänkin kurssin jälkeen joka tietysti vie aikaa, mutta on verkostoitumisen kannalta hyödyllistä.

  • No labels