Child pages
  • Accessibility and Usability of Aalto Digital Working Environment (WS03)
Skip to end of metadata
Go to start of metadata

(back to workshops proposals)

Workshop code: WS03

Time: 

  • Group work/discussion 11.30-12.00
  • Lunch (at own expense) 12.00-12.45
  • Working until 14.30
  • Summary 15.00-15.45 at H304 

Location: H304

Goal:

  • The workshop addresses the following question: What is equal, usable and accessible digital working environment?

Method and preliminary workshop program

  • Food for discussion
    • Aalto Strategy
      • Mission, Vision and Values
    • Additional viewpoints for discussion

      • How can we measure the outcomes?
      • Proactive operation mode?
      • Detecting and reacting to early / weak signals?
      • How do we learn at work?
  • The ICT action plan for next years to 

    1. clarify coordination in the development of platforms and information services,
    2. improve university services and digital capabilities of the students, faculty and staff,
    3. increase multi-channel communications and services,
    4. improve the usability of hardware, software and auxiliary devices,
    5. promote services improving the accessibility and comprehensibility of online content,
    6. support research and development in the field of accessible and enabling digital environment, and
    7. improve accessibility in university procurements.

Who should attend: service staff, teaching and research faculty, students

Stakeholders: Aalto (...)

Presenter, moderators and facilitators:

Participants:

  • Outi Salonlahti
  • Outi Rautakoura
  • Minna Vänskä
  • Rasmus Vuori
  • Antti Raike
  • Lauri Saarinen
  • Peter Simontschuk
  • Janne Lummaa
  • Marko Riimala
  • Mikko Kurimo
  • Katriina Tiainen

 

Presemo for easy notetakinghttp://presemo.aalto.fi/ws03 

RESULTS / RESUME

(List main outcomes here, please)

Workshopissa keskusteltiin seuraavista kysymyksistä:

Kuinka Aallossa pitäisi suunnitella sähköisiä työympäristöjä? Kenen pitäisi olla mukana suunnittelussa ja toteutuksessa? Mitkä tehtävät ovat tärkeitä ja mitä prosesseja pitäisi noudattaa?

1.ryhmä

  • Poliittinen ulottuvuus, käytettävyys ja saavutettavuus on nostettava tärkeälle sijalle, sillä käytettävät järjestelmät säästävät työaikaa. Juhlapuheet eivät riitä, vaan tarvitaan käytännössä myös rahaa. Tällä asialla on kiire.
  • Testiryhmiin erilaisia käyttäjiä, yhteistyökumppanit esim. järjestöistä. Listaus henkilösitä, joita voisi ottaa mukaan käytettävyys-ja saavutettavuustestauksiin (esim. näkövammaisten keskusliitosta).
  • Tiedotetaan selkeämmin, mitä etua isoille massoille on saavutettavuudesta. Kilpailutuksissa käytettävyyskriteerit tärkeämmälle sijalle. Käytettävyyden vaatimusmäärittelyjä ei ole valmiina, saadaanko konkreettisimmiksi. Kaikille verkkosivustojen tuottajille tarvitaan osaamista siitä, miten viestitään selkeästi. Verkkoon video huonoista käytännöistä (bad practices listaus), ymmärrys kasvaa.

2. ryhmä

  • Saavutettavuus on lähtökohta, ei lisäpalikka. Saavutettavuus on laaja asia (maantiede, ajankäyttö ym.) ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä käyttäjäryhmien homogeenisuudesta. Käytettävyyskriteerit ja testaus tärkeitä. Saavutettavuus kytkeytyy viestintään.

3 ryhmä

  • Aallossa on liian turvallista, haittaa tutkimuksen resurssien käyttöä. Ei pitäisi estää ongelmia etukäteen (ennakoiva estäminen) vaan keskittyä siihen, miten palaudutaan normaaliin tilanteeseen. Yliopisto on heterogeeninen ympäristö, one size fits nobody asennetta vältettävä

4 ryhmä

  • Suunnittelun periaatteita: participatory design, iteratiivinen kehittäminen, protoilu, käytettävyys ja saavutettavuus otettava huomioon uusien järjestelmien kehittämisessä heti alusta lähtien, mikäli järjestelmissä on avoimet rajapinnat, niihin voidaan rakentaa omia käyttöliittymiä, viestinnän selväkielisyys ja haettavuus kuntoon
  • Saavutettavuus kuuluu kaikille ja pitäisi olla mukana palveluyksiköiden prosesseissa automaattisesti. Vaatii tietoa ja tietoisuuden tason nostamista.
  • Selvitetään nykytila (missä mennään, esim. diplomityö?), mietitään saavutettavuuden visio ja suunnitellaan, miten visioon päästään (roadmap). Opiskelijakilpailu ”hae käytettävyysongelma” auttaisi nykytilan selvittämisessä. Tieto ja päätöksiä siitä, kuka omistaa saavutettavuuden Aallossa, kuka sponsoroi, keneltä tulee prioriteetit ja resurssit.

 

References:

 

1 Comment

  1. On 16 December 2010, the Ministry of Transport and Communications issued an action plan to improve accessibility of the information society for all citizens ('Towards a barrier-free information society. Action Plan 2011–2015). The Ministry has established a monitoring group on accessible communications services and in autumn 2012 a sub-working group was formed to examine indicators of accessible information society. The sub-group proposes that the development of accessible information society be monitored using concrete indicators. It is important to find indicators that are easily accessible and available for compilation now and in future. 

    Altogether 25 indicators were included in the report. For the sake of comparability, the report will in future be brought into line, as much as possible, with international studies. Parts of the report have been translated into Swedish and English. 

    Mittaristo esteettömälle tietoyhteiskunnalle

    Palvelujen esteettömyys on jatkossa hyvän elämän lisäksi taloudellinen kysymys, todetaan esteettömän tietoyhteiskunnan seurantaa pohtineen työryhmän raportissa. Työryhmä löysi 25 tunnuslukua, joilla esteettömyyttä ja sen kehitystä voi seurata.

    Palvelujen esteettömyydellä on huomattava merkitys kansalaisten arjessa, mutta myös kovina kansantalouden numeroina. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan Suomessa on vuonna 2030 yli 65-vuotiaita jopa neljäsosa väestöstä. Kun mukaan lasketaan eri tavalla toimintarajoitteiset henkilöt, on kokonaismäärä varsin suuri.

    Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi vuonna 2005 ensimmäisen toimenpideohjelman tietoyhteiskunnan esteettömyyden parantamiseksi kaikkien kansalaisten osalta. Työ on jatkunut tauotta. Nykyinen vuonna 2012 aloitettu esteettömän tietoyhteiskunnan seurantaohjelma päättyy vuonna 2015.

    Ohjelman myötä perustettiin vuonna 2012 esteettömien viestintäpalveluiden seurantaryhmä ja sille alatyöryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää esteetöntä tietoyhteiskuntaa kuvaavia tunnuslukuja.

    Työryhmä ehdottaa, että esteettömän tietoyhteiskunnan kehittymistä seurattaisiin vuosittain julkaistavan konkreettisen mittariston avulla. Työryhmä päätyi ehdottamaan 25 tunnuslukua, jotka on helppo kerätä ja joita seuraamalla voidaan muodostaa riittävän monipuolinen käsitys esteettömyyden kehittymisestä ja parannuskohteista.

    Työryhmä kuitenkin toteaa, että esitys esteettömyyden tunnusluvuiksi ei ole valmis. Tarkoituksena on, että tunnusluvut olisivat vertailukelpoisia kansainvälisten tutkimusten kanssa.

    Esteettömyys on työryhmän näkemyksen mukaan alue, johon on jatkossa kiinnitettävä huomiota sekä EU:n että kansallisen lainsäädännön osalta. Nyt laadittu selvitys toimii hyvänä pohjana jatkotyölle.

    Julkaisu on käännetty osittain ruotsin- ja englanninkielelle. 

    Julkaisu on sekä pdf- että word-tiedostona.

    ISBN: 978-952-243-437-1

    ---------------------------------------------------------

    Julkaisu lvm.fi-palvelussa

    www.lvm.fi/web/fi/julkaisu/-/view/4428957  

    Ministeriö Facebookissa ja Twitterissä

    www.facebook.com/lvmfi

    www.twitter.com/lvmfi

    ---------------------------------------------------------