Child pages
  • 9.5 Luettelo- ja tietokantasuojan tuottamat oikeudet
Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Valmistajan yksinoikeudet

Luettelo ja tietokantasuoja tuottavat luettelon valmistajalle eli sille, jonka aloitteesta ja riskillä investoinnit tehdään yksinomaisen oikeuden määrätä työn koko sisällöstä tai sen laadullisesti tai määrällisesti arvioiden olennaisesta osasta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla ne yleisön saataviin. Työn sisältämistä yksittäisistä tiedoista valmistaja ei kuitenkaan ole lähtökohtaisesti oikeutettu määräämään.

Kappaleen valmistaminen

Luettelon tai tietokannan valmistajan yksinoikeuden piiriin kuuluu niin pysyvä kuin väliaikainen kappaleen valmistaminen työn koko sisällöstä tai sen olennaisesta osasta. Kappaleen valmistamisella tarkoitetaan aineiston kopiointia tai toisintamista siihen käytetystä menetelmästä riippumatta. Toisin sanoen kappale valmistuu aina, kun aineistoa jollain menetelmällä ¿siirretään¿ alkuperäiseltä tallennusalustalta uudelle tallennusalustalle. Siirtäminen voi tapahtua sähköisesti, käsin kopioiden tai muulla tavalla. Kopiointi voi tapahtua pysyvästi tai väliaikaisesti. Käsitteiden erona on vain valmistetun kappaleen säilyttämisen kesto. Kappaleen valmistamiseksi katsotaan jo aineiston väliaikainen tallentaminen, esimerkiksi tietokoneen käyttömuistiin. Siten pysyvyydellä ja väliaikaisuudella on merkitystä lähinnä arvioitaessa loukkauksen vakavuutta tai loukkaukseen liittyvän korvauksen suuruutta.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen tulkintakäytännön mukaan kappaleen valmistamisen käsitettä tulkitaan laveasti niin, että se koskee kaikkea luvatonta käyttöön ottoa. Suoritetun toimen luonteella, tarkoituksella tai muodolla ei ole arvioinnin kannalta itsenäistä merkitystä. Kappaleen valmistamisen kannalta ratkaisevaa on siten ainoastaan se, onko tapahtunut tietokannan sisältämän aineiston "siirtäminen" tietokannan tallennusalustalta toiselle tallennusalustalle. Siirto voi tapahtua joko samanlaiselle tai erilaiselle tallennusalustalle.

Yleisön saataviin saattaminen

Myös yleisön saataviin saattamisen käsite on teknologia neutraali. Valmistaja määrää yleisön saataviin saattamisesta siihen käytetystä menetelmästä riippumatta. Siten luettelo tai tietokanta tai niiden olennainen osa voidaan saattaa yleisön saataviin kopioita levittämällä, vuokraamalla, online-siirrolla tai muulla tavalla välittämällä.

Olennainen osa

Useinkaan epäselvyyttä ei ole siitä, milloin on kyseessä kappaleen valmistaminen koko työn sisällöstä tai sen saattamisesta yleisön saataviin. Sitä vastoin vaikeita rajavetoja voi aiheuttaa se, milloin on kyse työn olennaisesta osasta. Jos kyse on ainoastaan epäolennaisen osan kopioinnista tai yleisön saataviin saattamisesta, ei luettelon tai tietokannan valmistajan lupaa siihen lähtökohtaisesti tarvita.

Olennaisuutta arvioidaan sekä määrällisin että laadullisin kriteerein. Määrällisesti olennaisuutta arvioidaan suhteessa luettelon tai tietokannan sisältämän aineiston kokonaismäärään. Mitä suurempi määrä aineistosta on kopioitu tai saatettu yleisön saataviin, sitä todennäköisemmin se katsotaan olennaiseksi osaksi. Laadullisesti olennaisen osan käsitettä arvioidaan puolestaan investoinnin merkittävyyden kannalta. Mitä merkittävämpi on se investointi, joka liittyy kopioidun tai yleisön saataville toimitetun osan keräämiseen, varmistamiseen tai esittämiseen sitä todennäköisemmin kyse katsotaan olevan olennaisen osan hyödyntämisestä. Ratkaisu riippuu pitkälti luettelon tai tietokannan valmistajan esittämästä näytöstä. Tuekseen valmistaja voi esittää näyttöä esimerkiksi luettelon tai tietokannan valmistamiseen (esimerkiksi tietojen keräämiseen ja niiden varmistamiseen osallistuneiden henkilöiden palkkakustannukset) liittyvistä menoista taikka esittämiseen liittyvistä ohjelmointikustannuksista. Asia ratkaistaan viime kädessä tapauskohtaisella kokonaisharkinnalla.  Tekijänoikeusneuvosto on luetteloa koskevassa lausunnossaan 1989:3 todennut, ettei 10.000 tuotetiedon poimiminen luettelona suojatusta rekisteristä, jossa olleiden tuotetietojen yhteismäärä oli 62.000, ollut luettelon tai sen olennaisen osan kopiointia.

Tietokannan aineistokokonaisuus voi olla jaettu erillisiin alaryhmiin tai "moduleihin" aihealueittain. Tietokanta voi esimerkiksi olla jaettu oikeudenaloittain, taiteenaloittain tai musiikkityyleittäin. Tällä on vaikutusta myös määrällisesti tai laadullisesti olennaisen osan tulkintaan. Tällöin kyseisestä alaryhmästä väitetysti kopioitua tai yleisön saataviin saatettua osaa verrataan kyseisen alaryhmän kokonaismäärään jos alaryhmä muodostaa sellaisen kokoelman, joka täyttää tietokannan suojaamisen edellytykset.

 

Epäolennaisien osien järjestelmällinen käyttö

Pääsääntöisesti valmistajan yksinoikeuteen ei siis kuulu määrätä luettelon tai tietokannan epäolennaisesta käytöstä. Kuka tahansa voi siten kopioida ja saattaa yleisön saataviin luettelon ja tietokannan epäolennaisen osan luettelosuoja- tai tietokantasuojasäännöksen estämättä. Näin ollen sekä luettelo- että tietokantasuoja ovat periaatteessa kierrettävissä esimerkiksi siten, että kopiointi tapahtuu useammassa erässä, jotka yksittäin on katsottava luettelon tai tietokannan epäolennaiseksi käytöksi. Tämän vuoksi tietokanta direktiivissä (96/9/EY) nimenomaisesti kielletään tietokannan epäolennaisten osien systemaattinen ja järjestelmällinen hyväksikäyttö. Tekijänoikeuslaissa vastaavaa kieltoa ei ole asetettu. Tätä ei ole katsottu tarpeelliseksi, koska epäolennaisten osien järjestelmällinen hyväksikäyttö johtaa olennaisen osan muodostumiseen ja näin ollen kattaa tekijänoikeuslain nykyisen sanamuodon sekä luettelon että tietokannan osalta. Viime kädessä arviointi perustuu siihen, onko luetteloa tai tietokantaa käytetty säännöksessä mainituin tavoin (kopioitu, tai saatettu yleisön saataviin) siten, että käyttö johtaa luettelon tai tietokannan olennaisen osan muodostumiseen.

Suoja-aika

Luettelojen ja tietokantojen suoja-aika on voimassa, kunnes 15 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona luettelo tai tietokanta valmistui. Esimerkiksi vuonna 2010 valmistuneen tietokannan suoja-aika on voimassa vuoden 2025 loppuun.

Jos luettelo tai tietokanta saatetaan yleisön saataviin ennen kuin työn valmistamisesta laskettava suoja-aika on kulunut umpeen, lasketaan suoja-aika vuodesta, jonka aikana luettelo tai tietokanta ensimmäisen kerran saatettiin yleisön saataviin. Esimerkiksi jos tietokanta on saatu valmiiksi vuonna 2010, mutta se saatetaan yleisön saataviin vasta vuonna 2015, on tietokannan suoja-aika voimassa vuoden 2030 loppuun.

  • No labels