Skip to end of metadata
Go to start of metadata


Ohjaaja Juho Kuosmanen yhdessä muiden Kaupunkilaisia-elokuvan tekoon osallistuvien ammattilaisten kanssa. Elokuvat syntyvät yleensä useamman tekijän luovan työn tuloksena.

Kuva: Nina Hauki.

Teoksen käsitteestä

Tekijänoikeuslaki suojaa luovaa työtä ja sen tekijöitä. Tekijänoikeus syntyy kun teos tehdään, se syntyy yhdessä teoksen luomisen kanssa. Suoja alkaa heti teoksen luomishetkestä suoraan lain nojalla, mitään muodollisuuksia, esim. rekisteröintiä tai ©-merkin käyttöä ei edellytetä.

Tekijänoikeussuojaa saava teos on itsenäinen ja omaperäinen tekijänsä henkisen luomistyön tulos. Tekijänoikeuslaissa on esimerkinomainen luettelo suojaa saavista teoksista.  Teoksia voivat olla esimerkiksi elokuva, videoteos, ohjaus, sävellys, valokuva, kirjalliset ja suulliset esitykset, koreografia, lavastus, puvustus, ääniteokset, raportit, esitteet, tietokoneohjelmat, tietokannat, kartat, näytelmät, koreografiat, piirustukset, maalaukset, rakennukset ja taideteollisuuden tuotteet. Luettelo ei ole tyhjentävä. Teos voi ilmetä millä tavalla tahansa. Elokuvaan ja muuhun audiovisuaaliseen teokseen voi kohdistua useita tekijänoikeuksia ja esittäjien ja tallenteentuottajien lähioikeuksia yhtä aikaa. Teoksella tarkoitetaan tekijänoikeuslaissa käsiteabstraktiota, joka on laadultaan immateriaalinen eli aineeton. Teoskappaleella taas tarkoitetaan teoksesta valmistettua konkreettista kappaletta.Tekijänoikeussuoja kuuluu teoksen tekijälle eli sille, joka on luonut teoksen. Tekijänoikeus syntyy aina luonnolliselle henkilölle eli ihmiselle. Yhteisöt ja yritykset, esimerkiksi kustantaja tai elokuvien tuotantoyhtiö, voivat saada tekijänoikeussuojaa vain alkuperäisiltä tekijöiltä siirtyneiden oikeuksien perusteella.

Elokuva ja muu audiovisuaalinen teos

Audiovisuaalinen teos yhdistää ääntä ja kuvaa yhdeksi kokonaisuudeksi.  Audiovisuaaliset teokset ovat tyypillisesti useamman tekijän teoksia, joissa tekijät toimivat esimerkiksi elokuvakäsikirjoittajana, ohjaajana, kuvaajana, leikkaajana, käsikirjoittajana, pukusuunnittelijana ja äänisuunnittelijana. Audiovisuaalisen teoksen alalajeja ovat elokuvateokset, multimediateokset, musiikkivideot, kokeelliset videoteokset, pelit jne. Teoslaji riippuu yksittäisen teoksen ominaispiirteistä. Mitä tässä jaksossa sanotaan elokuvateoksesta koskee soveltuvin osin myös muuta audiovisuaalista teosta. Teossuojan kannalta erilaisilla lajeilla ja luokitteluilla ei sinänsä ole merkitystä. Tekijänoikeussuojan kannalta tärkeintä on, että henkisen luomistyön tuote on itsenäinen ja omaperäinen ja että se ylittää teoskynnyksen eli yltää teostasoon.

Elokuva

Elokuvat ovat teoksia riippumatta siitä, onko kyseessä dokumentaarinen, fiktiivinen vai kokeellinen elokuva tai jotenkin muuten luokiteltava elokuvateos kuten mainoselokuva, mykkäelokuva tai animaatio. Myös lyhyet videoklipit, joiden esitysfoorumina on vaikka YouTube, ovat elokuvateoksia.

Elokuvateos voi olla tallennettu filmille tai videokasetille, dvd:lle, masternauhalle, tietokoneen  kovalevylle, kännykän muistiin jne. Tallentamiseen käytetyllä tekniikalla tai formaatilla ei ole merkitystä arvioitaessa tekijänoikeuden syntymistä. Tekijänoikeuslain kannalta elokuvateoksiin on perinteisesti rinnastettu kaikki elokuvaamiseen verrattavalla tavalla ilmaistut teokset, kuten videoteokset ja multimediateokset. Elokuvan käsite onkin ymmärrettävä varsin laajasti.

Bernin kansainvälisen sopimuksen mukaan elokuva käsitteenä kattaa kaikki elokuvateokset ja elokuvaamiseen verrattavalla tavalla ilmaistut teokset riippumatta niiden tyypistä, pituudesta, valmistusmenetelmästä, käytetystä teknisestä prosessista, tarkoituksesta tai tekijästä. (Guide to the Berne Convention, WIPO 1978, s. 15 - 16).  Bernin sopimuksen mukaan "elokuvaamiseen verrattavalla tavalla" ei viittaa niinkään teoksen valmistusmenetelmään, vaan lopputuloksena olevan teoksen muotoon, joka on analoginen elokuvan kanssa. Elokuvana suojaa saavan teoksen valmistusmenetelmän ei siten tarvitse olla elokuvaamisen kanssa analoginen. Tällä perusteella myös suoraa lähetystä voidaan pitää elokuvaamiseen verrattavalla tavalla tehtynä teoksena, joka saa tekijänoikeudellista suojaa, mikäli teoskynnys ylittyy.

Tekijänoikeuslain valmisteluasiakirjojen mukaan tekijänoikeudellisessa mielessä elokuvateoksena pidetään liikkuvista kuvista tai liikkuvista kuvista ja äänestä muodostuvia teoksia sekä muita elokuvaamiseen rinnastettavalla tavalla ilmaistuja teoksia, jotka ylittävät tekijänoikeudellisen teoskynnyksen. Tämä määritelmä kattaa perinteisten filmille tallennettujen elokuvien lisäksi muun muassa televisiossa lähetetyt teokset, videotallenteille tallennetut teokset ja muut elokuvallisin keinoin valmistetut teokset. (Komiteanmietintö 1990:31: Äänitteiden ja audiovisuaalisten teosten kopiointi ja levitys, s. 31). Tällä ilmaisulla tarkoitetaan esimerkiksi kameran, videokameran tai tietokoneen kovalevylle, muistikortille, muistitikulle tai mini-dv-nauhalle tallennettua materiaalia, josta on valmistettu elokuvateos. Myös leikkaamaton, liikkuvaa kuvaa sisältävä materiaali voi hyvin muodostaa teoksen.

Elokuvateos saattaa sisältää hyvinkin erilaisia elementtejä: elokuvaa, karttoja, valokuvia, muita kuvia, kuten piirroksia, tekstejä, musiikkia, tietokoneanimaatiota, lehtiartikkeleita, lintujen ääniä, tietokoneohjelmia jne. Tekijänoikeuden kannalta oleellista ei ole, että elokuvateoksen kuvat olisivat figuratiivisia tai että ne muodostaisivat peräkkäin esitettynä toisiinsa yhteydessä olevan kuvajakson. Elokuvan leikkaamisen jälkeen jää yleensä myös paljon käyttämätöntä kuvausmateriaalia, jonka kohtalosta on aina syytä sopia, sillä myös tähän materiaaliin kohdistuu usein tekijänoikeuksia.

Elokuvalle on tyypillistä liikkeen illuusio, joka ilmenee liikkuvina kuvina tai liikkuvina kuvina ja äänenä. Elokuvan kukin yksittäinen ruutu (still-kuva) on valokuva tai valokuvateos ja saa suojaa valokuvaa ja -valokuvateosta koskevien tekijänoikeussäännösten mukaan. Valokuvateosta ja valokuvaa käsitellään jaksossa Kuvataide ja valokuva.

Pelit

Pelit saattavat saada suojaa audiovisuaalisina teoksina. Tällöin voi tulla kyseeseen peli myös elokuvan alalajina. Se osio pelistä, jossa peli ei ole stabiili eli kun pelataan ja pelin audiovisuaalinen kokonaisuus vaihtelee jokaisella pelikerralla pelaajan antamien ohjeiden mukaisesti, voi saada suojaa suoraan audiovisuaalisena teoksena. Rajanveto tietokoneohjelmana suojatun pelin ja elokuvateoksen tai muun audiovisuaalisen teoksen välillä voi olla vaikeaa.  Pelejä käsitellään Tietokoneohjelmat, pelit ja tietokannat -jaksossa. Mitä tässä jaksossa sanotaan audiovisuaalisista teoksista ja elokuvasta soveltuu kuitenkin peleihin niiltä osin kun peliä on pidettävä elokuvateoksena tai muuna audiovisuaalisena teoksena.

Multimediateos

Cd-Rom --tallenteet ovat tyypillisiä multimediatuotteita, joissa on saatettu yhdistää esimerkiksi liikkuvaa kuvaa, valokuvia, musiikkia, tekstiä, tietokoneohjelmia ym. yhdeksi kokonaisuudeksi. Tekijänoikeuslaissa ei ole multimediateosta koskevaa erityissäännöstä. Multimediaa voidaan pitää taiteellisena tai kirjallisena teoksena, yhteenliitettynä teoksena, yhteisteoksena, elokuvateoksena taikka kokoomateoksena. Multimediateos, joka ei yllä teostasoon, voi saada tekijänoikeuslain 49.1,2 §:n perusteella suojaa tietokantana. Multimediateokset, kuten mikä tahansa muukin teos, voivat sisältää myös tekijänoikeussuojan ulkopuolelle jäävää materiaalia, kuten luonnosta äänitettyä linnunlaulua. Teostyypin valinta vaikuttaa multimediateoksen tekijänoikeudellisen suojan sisältöön, sillä eri teostyyppejä säännellään joiltakin osin tekijänoikeuslaissa osin eri tavoin vaikka pääperiaatteet tekijänoikeussuojan kannalta ovat kaikille teoksille samat. Eräät lain säännökset koskevat vain kirjallisia teoksia toiset elokuvateoksia, jotkut valokuvaa ja eräät vain taideteoksia jne. Joissakin tapauksissa multimediateoksessa on kyse kokonaisuudesta, jota on luontevaa tarkastella yhtenä audiovisuaalisena teoksena ja lähtökohtaisesti elokuvateoksena.

  • No labels