Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Sitaatti juontaa juurensa latinankielisestä sanasta cito, joka tarkoittaa vetoamista johonkin. Sen avulla voidaan havainnollistaa asioita sekä perustella omia mielipiteitä johdonmukaisesti.

Tekijänoikeuslain 22 §:n mukaan julkistetusta teoksesta on lupa ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Teos katsotaan julkistetuksi kun se on tekijänoikeuden haltijan suostumuksella saatettu yleisön saataviin.Käyttö sitaattisäännöksen nojalla ei siis edellytä lupaa oikeudenhaltijalta. Tavalla, jolla teos saatetaan yleisön saataviin, ei ole merkitystä.

Teoksia siteerattaessa teoksen tekijä ja lähde on mainittava sillä tavoin kun hyvä tapa vaatii. Käytännössä lähteen mainitsemistavat vaihtelevat aloittain. Jos tekijää ja lähdettä ei ole mainittu silloin kuin se olisi hyvän tavan mukaikisesti tullut mainita, ei sitattioikeuteen voida vedota ja käyttö on tekijänoikeuslain vastaista luvatonta käyttöä. Tekstin tai muun materiaalin käyttö ilman asianmukaista viittausta alkuperäisen tekijän ja lähteeseen on lisäksi  korkeakouluissa tapahtuvassa ja muussa tieteellisessä käytössä Tutkimuseettisen neuvoston ohjeiden vastaista menettelyä, jonka loukkausepäilyyn sovelletaan  HTK-ohjeen mukaista menettelyä  http://www.tenk.fi/fi/htk-ohje

Sitaatin enimmäis- tai vähimmäispituutta ei ole tarkasti määritetty. Periaatteessa sekä liian pitkällä että lyhyellä sitaatilla on mahdollista rikkoa tekijänoikeuden haltijan yksinoikeutta. Useimmiten ongelmana ovat kuitenkin liian pitkät sitaatit. Teos ei voi koskaan koostua pelkistä sitaateista, vaan tähän tarvitaan lupa lainattujen teosten oikeudenhaltijoilta. Myöskään koko teosta ei ole lupa käyttää sitaattina.   Sallitun sitaatin laajuus voi vaihdella riippuen kyseisestä tieteenalasta.Sallitun sitaatin pituus vaihtelee myös teoskohtaisesti. Esimerkiksi audiovisuaalisen teoksen osalta on Tekijänoikeusneuvoston tulkintakäytännössä sallittu vain hyvin lyhyt sitaatti.  Tieteellisissä julkaisuissa voidaan käyttää pitkiäkin kirjallisen teoksen sitaatteja kritisoitaessa ja kommentoitaessa toisten kirjoittajien teoksia sekä perusteltaessa omia mielipiteitä. Sallitun sitaatin laajuus määräytyy lainauksen tarkoituksen, tavoitteiden ja käyttöyhteyden perusteella. Tekijänoikeusneuvoston lausunnossa, 2002:16, joka koski videoleikkeiden käyttöä opetustarkoituksessa www-sivuilla, Tekijänoikeuneuvosto totesi, että kolmen minuutin mittaisen dokumenttifilmin ottaminen kokonaisuudessaan opetusmateriaaliin ilman elokuvan tekijän tai tekijänoikeuden haltijan ja elokuvan tuottajan lupaa ei voida pitää TekijäL 22 §:n mukaan sallittuna sitaattioikeuden käyttämisenä.Audiovisuaalisen teoksen käytöstä tutkimuksessa ks. myös  luento Tekijänoikeusavtutkimus.pptx. .

Tekijänoikeusneuvosto on tarkastellut sävellysteoksen siteeraamista laususnnossa TN 1996:13. Lausunnossa ei katsottu että sävellysteoksen siteeraamista koskisi jokin erityinen säännös joka vaatisi lyhyempiä sitatteja kuin muiden teoslajien osalta.  http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/tekijaenoikeusneuvoston_lausunnot/1996/liitteet/tn9613

Oikeuskirjallisuudessa lainauksen hyvän tavan mukaisuuden on katsottu edellyttävän, että lainaus tai sitaatti toimii apuna henkisessä luomistyössä. Lainauksella tulee siten olla asiallinen yhteys lainaajan teokseen. Lisäksi lainauksen on täytettävä niin kutsuttu vetoamisfunktio eli sitaatin käyttämisellä on oltava jokin perusteltu syy sen kokonaisuuden kannalta, johon sitaatti on liitetty. Hyväksyttävänä sitaattien ja lainausten käyttöä on pidettävä ainakin perusteltaessa omia ajatuksia ja näkemyksiä sekä asian havainnollistamisen yhteydessä.Kun yliopiston opettaja tai tutkija perustelee luennolla tai artikkelissaan esittämiään näkemyksiä tai havainnollistaa niitä, voi hän siteerata aluperäisten tekijöiden teoksia käsiteltävän asian havainnollistamiseksi ja perustellessaan omaa näkemystään. Sitaattioikeus koskee kaikkia teoslajeja.

Kuvia saa lisäksi  siteerata tieteelliseen esitykseen valaisemaan tekstiä tekijänoikeuslain 25 §:n 1 momentin 1) kohdan mukaan. Tieteellisenä esityksenä pidetään mm. tieteellisiä artikkeleita ja yliopiston harjoitus- ja opinnäytetöitä. Myös ammattikorkeakoulun opinnäytetyö voi olla tieteellinen esitys aiheesta ja käsittelytavasta riippuen. Tutkimukseen perustuvassa korkeakouluopetuksessa ovat opettajan opiskelijoille pitämät luennot voivat olla sellaisia  tieteellisiä esityksiä, joissa voidaan käyttää kuvasitatteja. Kuvasitaatin käytön tulee luennolla valaista luennoitsijan tieteellistä esitystä.

Siteerattava kuva voi olla piirros, valokuva tai valokuva taideteoksesta. Kuvan tulee liittyä esityksen tekstiin, eli  kuvaa tulee käsitellä esityksen tekstissä.Käyttöön esim. tieteellisen artikkelin tekstin valaisemiseksi  ei siis tarvita lupaa. Huomioi kuitenkin, että kuva-arkistojen ehdot voivat rajoittaa kuvan käyttöä.

Tekijänoikeuslain rajoitussäännöksen mukaisesti ilman erillistä lupaa tekijänoikeuden haltijalta, käyttäjä voi:

  • Siteerata kuvaa tieteellisessä esityksessä; mm. tieteellinen artikkeli, kirja tai yliopiston harjoitus- ja opinnäytetyö. Kuvaa tulee käsitellä esityksessä, eli käyttö ei voi olla kuvituksenomaista.

Mistä kuvan voi ottaa tähän tarkoitukseen?

Kuvan voi ottaa vain laillisesta lähteestä, eli esim.

-       skannata painetuista kirjoista ja lehdistä

-       taiteilijan verkkosivuilta tai blogista/wikistä (vain taiteilijan omia töitä kuvina)

-       verkkosivulta, missä annettaan esim. CC-lisenssillä lupa kuvan käyttöön

Miten julkaista?

  • Tieteellinen työ voidaan levittää analogisessa tai digitaalisessa julkaisussa verkossa poikkeussäännöksen nojalla, mikäli käyttö ei ole kaupallista käyttöä. Kaupalliseen käyttöön tulee saada oikeudenhaltijan lupa.
  • Näin esim. yliopiston tietokannassa voidaan julkaista opinnäytetyö kuvineen ja sitaatteineen tekijänoikeuslain rajoitussäännösten nojalla.

Rakennustaiteen suojan rajoitussäännökset

  • Tekijänoikeuslain mukaan rakennuksen saa vapaasti kuvata. Tämä poikkeussäännös koskee rakennustaiteen teosta, joka ilmenee fyysisenä kolmiulotteisena rakennuksena. Arkkitehdin nimi tulee mainita teosta toisinnettaessa. Kuvaaminen tarkoittaa ainoastaan kaksiulotteista toisintamista, valokuvaamista ja piirtämistä. Säännös ei anna lupaa pienoismallien tai muiden kolmiulotteisten esineiden valmistamiseen rakennuksesta. Käytettäessä rakennusta kuvaavaa valokuvaa tai piirrosta on kunnioitettava kuvan kohteen arkkitehdin moraalisia oikeuksia.
  • Rakennuksen saa kuvata sekä sisältä että ulkoa ja kuvan saa käyttää tieteellisessä julkaisussa ilman arkkitehdin tai rakennuksen omistajan lupaa, myös kaupallisesti. Sisällä kuvaamista voi rajoittaa vain yksityisyyden suoja eräissä tilanteissa.

 

Tekijänoikeuslain mukaan tekijät ja valokuvaaja   ja lähde on mainittava siinä laajuudessa ja sillä tavoin, kuin hyvä tapa sitä edellyttää. Esim. valokuvassa taideteollisuuden teoksesta merkitään sekä valokuvan kohteen tekijä että valokuvaaja joka on kuvannut kohteen. Jos valokuvaaja on tuntematon, on hyvä merkitä esim. Valokuvaaja tuntematon, lähde X:n arkisto.  Siteerattuja kuvia ei voi käyttää muuhun kuin poikkeussäännöksen sallimaan tarkoitukseen eikä tieteellisen tekstin tekijästä tule  kuvasitaattisäännöksen perusteella käytettyjen kuvien oikeudenhaltijaa. Näin ollen olisi hyvä merkitä tekijänoikeustiedot seuraavasti  Tekijänoikeus kuviin : Kuvien tekijät ja arkisto X, noudattaen myös esim. arkiston kanssa sovittua merkintätapaa.

Sitaatin enimmäis- tai vähimmäispituutta ei ole tarkasti määritetty. Periaatteessa sekä liian pitkällä että lyhyellä sitaatilla on mahdollista rikkoa tekijänoikeuden haltijan yksinoikeutta. Useimmiten ongelmana ovat kuitenkin liian pitkät sitaatit. Teos ei voi koskaan koostua pelkistä sitaateista, vaan tähän tarvitaan lupa lainattujen teosten oikeudenhaltijoilta. Myöskään koko teosta ei ole lupa käyttää sitaattina.   Sallitun sitaatin laajuus voi vaihdella riippuen kyseisestä tieteenalasta.Sallitun sitaatin pituus vaihtelee myös teoskohtaisesti. Esimerkiksi audiovisuaalisen teoksen osalta on Tekijänoikeusneuvoston tulkintakäytännössä sallittu vain hyvin lyhyt sitaatti.  Tieteellisissä julkaisuissa voidaan käyttää pitkiäkin kirjallisen teoksen sitaatteja kritisoitaessa ja kommentoitaessa toisten kirjoittajien teoksia sekä perusteltaessa omia mielipiteitä. Viime kädessä sallitun sitaatin laajuus määräytyy lainauksen tarkoituksen, tavoitteiden ja käyttöyhteyden perusteella. Tekijänoikeusneuvoston lausunnossa, 2002:16, joka koski videoleikkeiden käyttöä opetustarkoituksessa www-sivuilla, Tekijänoikeuneuvosto totesi, että kolmen minuutin mittaisen dokumenttifilmin ottaminen kokonaisuudessaan opetusmateriaaliin ilman elokuvan tekijän tai tekijänoikeuden haltijan ja elokuvan tuottajan lupaa ei voida pitää TekijäL 22 §:n mukaan sallittuna sitaattioikeuden käyttämisenä

Audiovisuaalisen teoksen käytöstä tutkimuksessa ks. myös  luento Tekijänoikeusavtutkimus.pptx. .


Oikeuskirjallisuudessa lainauksen hyvän tavan mukaisuuden on katsottu edellyttävän, että lainaus tai sitaatti toimii apuna henkisessä luomistyössä. Lainauksella tulee siten olla asiallinen yhteys lainaajan teokseen. Lisäksi lainauksen on täytettävä niin kutsuttu vetoamisfunktio eli sitaatin käyttämisellä on oltava jokin perusteltu syy sen kokonaisuuden kannalta, johon sitaatti on liitetty. Hyväksyttävänä sitaattien ja lainausten käyttöä on pidettävä ainakin perusteltaessa omia ajatuksia ja näkemyksiä sekä asian havainnollistamisen yhteydessä.

Kuvia saa siteerata tieteelliseen esitykseen valaisemaan tekstiä tekijänoikeuslain 25 §:n 1 momentin 1)kohdan mukaan. Tieteellisenä esityksenä pidetään mm. tieteellisiä artikkeleita ja yliopiston harjoitus- ja opinnäytetöitä. Siteerattava kuva voi olla piirros, valokuva tai valokuva taideteoksesta. Kuvan tulee liittyä esityksen tekstiin, kuvaa tulee käsitellä esityksen tekstissä.Käyttöön esim. tieteellisen artikkelin tekstin kuvituksena ei siis tarvita lupaa. 

Tekijänoikeuslain rajoitussäännöksen mukaisesti ilman erillistä lupaa tekijänoikeuden haltijalta, käyttäjä voi:

  • Siteerata kuvaa tieteellisessä esityksessä; mm. tieteellinen artikkeli, kirja tai yliopiston harjoitus- ja opinnäytetyö. Kuvaa tulee käsitellä esityksessä, eli käyttö ei voi olla kuvituksenomaista.

Mistä kuvan voi ottaa tähän tarkoitukseen?

Kuvan voi ottaa vain laillisesta lähteestä, eli esim.

-       skannata painetuista kirjoista ja lehdistä

-       taiteilijan verkkosivuilta tai blogista/wikistä (vain taiteilijan omia töitä kuvina)

-       verkkosivulta, missä annettaan esim. CC-lisenssillä lupa kuvan käyttöön

Miten julkaista?

  • Tieteellinen työ voidaan levittää analogisessa tai digitaalisessa julkaisussa verkossa poikkeussäännöksen nojalla, mikäli käyttö ei ole kaupallista käyttöä. Kaupalliseen käyttöön tulee saada oikeudenhaltijan lupa.
  • Näin esim. yliopiston tietokannassa voidaan julkaista opinnäytetyö kuvineen ja sitaatteineen tekijänoikeuslain rajoitussäännösten nojalla.

Rakennustaiteen suojan rajoitussäännökset

  • Tekijänoikeuslain mukaan rakennuksen saa vapaasti kuvata. Tämä poikkeussäännös koskee rakennustaiteen teosta, joka ilmenee fyysisenä kolmiulotteisena rakennuksena. Arkkitehdin nimi tulee mainita teosta toisinnettaessa. Kuvaaminen tarkoittaa ainoastaan kaksiulotteista toisintamista, valokuvaamista ja piirtämistä. Säännös ei anna lupaa pienoismallien tai muiden kolmiulotteisten esineiden valmistamiseen rakennuksesta. Käytettäessä rakennusta kuvaavaa valokuvaa tai piirrosta on kunnioitettava kuvan kohteen arkkitehdin moraalisia oikeuksia.
  • Rakennuksen saa kuvata sekä sisältä että ulkoa ja kuvan saa käyttää tieteellisessä julkaisussa ilman arkkitehdin tai rakennuksen omistajan lupaa, myös kaupallisesti. Sisällä kuvaamista voi rajoittaa vain yksityisyyden suoja eräissä tilanteissa.

Muista kuitenkin!

Sopimus kuvan tai muun teoksen käytöstä sitoo tieteellisen työn tekijää. Jos esim. opiskelija on saanut arkistosta luvan siten, että arkiston kuvaa saa käyttää vain analogisessa julkaisussa, on kuvan käyttö laajemmin kuin mitä sopimus yksilöi sopimusrikkomus. Näin sopimuksesta joka on tehty kuvan tai muun teoksen käytöstä voi seurata kapeampi mahdollisuus käyttöön opinnäytetyössä kuin se minkä poikkeussäännös sallisi. Kun opinnäytetyön tekijä sopii esim. arkiston kanssa käyttöoikeuden laajuudesta on hyvä huomioida tämä ja yrittää neuvotella oikeus myös käyttöön yliopiston tietokannassa.

Kuvatietokantojen kuva-aineistoja ei saa kopioida ja käyttää tekijänoikeuslain rajoitussäännösten nojalla, koska kuvatietokannan tuottaja on sopinut kuvien käytöstä kuvien tekijänoikeuksien haltijoiden kanssa. Tutustu aina jokaisen kuvatietokannan omiin kuvien käyttöohjeisiin.  

Aalto-yliopistolla on lisenssisopimus ARTstor-kuvatietokannan tuottajan kanssa. Tämän sopimuksen nojalla Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat käyttää ARTstorin kuva-aineistoa painetuissa opinnäytetöissä ja tieteellisissä julkaisuissa, kunhan näitä töitä ei julkaista tai välitetä kaupallisesti. Verkkojulkaisemista lisenssi ei salli.  

Kuvan siteeraaminen

Tekijänoikeuslain mukaan tekijän nimi ja lähde on mainittava siinä laajuudessa ja sillä tavoin, kuin hyvä tapa sitä edellyttää. On tärkeää merkitä kuvien kaikki oikeudenhaltijat, esim.:

  • Tekijä ja / tai valokuvaaja
  • Teoksen nimi
  • Teoksen ajoitus
  • Kuvan lähde jos esim. kuvatietokanta (ARTstor jne.)
  • Kuvan omistaja (museo, arkisto, kirjasto)
  • Kuvan URI, URL
  • Viittauksen päivämäärä

 

Tekijänoikeuslain mukaan tekijät ja valokuvaaja   ja lähde on mainittava siinä laajuudessa ja sillä tavoin, kuin hyvä tapa sitä edellyttää. Esim. valokuvassa taideteollisuuden teoksesta merkitään sekä valokuvan kohteen tekijä että valokuvaaja joka on kuvannut kohteen. Jos valokuvaaja on tuntematon, on hyvä merkitä esim. Valokuvaaja tuntematon, lähde X:n arkisto.  Siteerattuja kuvia ei voi käyttää muuhun kuin poikkeussäännöksen sallimaan tarkoitukseen eikä tieteellisen tekstin tekijästä tule  kuvasitaattisäännöksen perusteella käytettyjen kuvien oikeudenhaltijaa. Näin ollen olisi hyvä merkitä tekijänoikeustiedot seuraavasti  Tekijänoikeus kuviin : Kuvien tekijät ja arkisto X, noudattaen myös esim. arkiston kanssa sovittua merkintätapaa.

.

T. Leinonen, T. Toikkanen, and K. Silfvast, "Software as hypothesis: Research-based design methodology," in The proceedings of Participatory Design Conference 2008. ACM, 2008.

 
  • No labels