Child pages
  • 4. Creative Commons - lisenssit
Skip to end of metadata
Go to start of metadata

In English

På svenska

Ylläolevat kuvat ovat Medialaboratorion tutkijan Nuno Correian teoksesta AV Clash.  Teos on Creative Commons - lisenssin alainen.

Yleistä

Niin kutsutut vapaammat lisenssiehdot ovat yleistyneet lisensoitaessa kirjallisia ja taiteellisia teoksia verkkoympäristössä. Tietoverkkoympäristö on muuttanut käyttäjien asenteita tekijänoikeuksia kohtaan ja odotuksia sisällön saatavuudesta. Vapaammilla lisenssiehdoilla on pyritty vastaamaan käyttäjien muuttuneisiin toiveisiin. Ohjelmistolisenssisopimuksissa vapaampia lisenssiehtoja on hyödynnetty jo pitkään ja  samaa ideaa on sovellettu  myös muihin teoslajeihin kuin tietokoneohjelmiin. Creative Commons on  merkittävin vapaampien lisenssiehtojen hanke. [1]

Vapaammat lisenssiehtojen käyttö ei tarkoita luopumista tekijänoikeudellisesta perustasta. Myös vapaammissa lisenssiehdoissa lähdetään siitä olettamasta, että tekijällä on yksinoikeus määrätä teoksestaan ja sen taloudellisesta hyödyntämisestä. Ideana on se, että tekijänoikeudella suojattuun kohteeseen luovutetaan hieman normaalia lisenssisopimusta laajempi käyttöoikeus. Käyttöoikeuden laajuus riippuu viimekädessä valittujen vapaampien lisenssiehtojen sisällöstä. Vapaampien lisenssiehtojen ideaa kuvataankin usein perinteisen ¿all rights reserved¿ -periaatteen sijasta ¿some rights reserved¿ -periaatteella. [2]

4.1 CC-lisenssin rakenne

Creative Commons -lisenssit rakentuvat kaikille lisensseille yhteisistä yleisistä ehdoista sekä lisenssinantajan valitsemasta määrästä erityisiä ehtoja[3]. Käytännössä lisensointi tapahtuu ilmaisen internet-palvelun kautta, jossa käyttäjä voi valita lisenssiin hänelle sopivat ehdot. Lisäksi lisenssit ovat saatavilla kolmessa eri muodossa:

  • pidemmässä ja vaikeaselkoisemmassa lakitekstimuodossa, joka on tarkoitettu ensisijaisesti lakimiehille,
  • konekielisessä muodossa, jonka tietokone ymmärtää sekä
  • helposti ymmärrettävässä ja lyhennetyssä muodossa, joka on tarkoitettu käyttäjille, jotka eivät ole kiinnostuneet lakitekstistä.

 

Yleiset ehdot

Yleisissä ehdoissa lisenssin antaja myöntää lisenssin saajalle maailmanlaajuisen, maksuttoman, rinnakkaislisenssin sallivan ja tekijänoikeuden voimassaoloajan kestävän luvan käyttää lisenssissä mainittuja oikeuksia. Käyttäjän velvollisuutena on ainoastaan mainita tekijän nimi hyödyntäessään teosta. Keskeisimmät lisenssin yleisessä osassa mainituista oikeuksista ovat rajoittamaton oikeus valmistaa teoksesta kappaleita, rajoittamaton oikeus levittää, näyttää ja esittää teosta julkisesti sekä oikeus muuttaa teosta ja saattaa muutettu teos yleisön saataviin. Muunnelmia tehtäessä tulee tehdä selväksi, että alkuperäistä teosta on muutettu. Muunnelmat eivät myöskään saa olla alkuperäistä teosta tai tekijää halventavia. [4]

Yleiset ehdot toimivat samalla eräänlaisena pohjalisenssinä (peruslisenssi), joka antaa valittavina olevista CC-lisensseistä käyttäjälle laajimmat oikeudet. Jos lisenssinantaja päättää olla asettamatta teoksensa käytölle muita rajoituksia (erityiset ehdot), saa teoksen käyttäjä periaatteessa rajattoman vapauden hyödyntää teosta haluamallaan tavalla, myös kaupallisesti. Käyttäjän tulee teosta hyödyntäessään ainoastaan mainita alkuperäisen teoksen tekijä. [5]

 

Erityiset ehdot

Erityiset ehdot ovat lisenssikohtaisia erityisehtoja, jotka asettavat teoksen käytölle eriasteisia rajoituksia. Tarkoituksena on, että lisenssin antaja voi joustavasti yhdistellä erityisehdoista itselleen sopivimmat ehdot. Viimekädessä lisenssinantajan tehtävänä on siten päättää mitkä rajoitukset hän lisenssin yleisten ehtojen lisäksi valitsee. Lisenssinantaja voi yhdistellä haluamallaan tavalla seuraavia ehtoja: [6]

  • Jälkiperäiset teokset kieltävä: Lisenssin mukaan teosta voidaan kopioida, levittää, esittää ja näyttää, mikäli teosta ei käytetä jälkiperäisten teosten luomiseen (No Derivates).
  • Jälkiperäiset teokset salliva: Lisenssi sallii jälkiperäiset teokset, jos ne levitetään samalla lisenssillä kuin alkuperäinen teos (ShareAlike).
  • Kaupallisen käytön salliva: Lisenssin mukaan teosta voidaan kopioida, levittää, esittää ja näyttää myös kaupallisesti.
  • Kaupallisen käytön kieltävä: Lisenssin mukaan teosta voidaan kopioida, levittää, esittää ja näyttää muussa kuin kaupallisessa tarkoituksessa (Non-commercial).

4.2 Kirjallisuudessa käsiteltyjä kysymyksiä

Vastuuvapaus

Lisenssiin  on kirjoitettu varsin kattava ja kaikki mahdolliset virheet poissulkeva vastuuvapauslauseke. Sen mukaan lisenssin antaja tarjoaa teoksensa ¿AS-IS¿, eikä anna minkäänlaisia takuita teoksestaan. Lisenssin saajan näkökulmasta tämä tulee ottaa huomioon, sillä jos hänen käyttäessään teosta ilmenee, että se loukkaa kolmannen tekijän- tai muita immateriaalioikeuksia, voidaan häntä vaatia siitä vastuuseen. Toisaalta lisenssin antajan näkökulmasta on huomioitava, että vastuuvapauslauseke ei välttämättä ole pätevä joka tilanteessa. Esimerkiksi elinkeinonharjoittaja-kuluttaja suhteessa vastuuvapauslauseke voi menettää merkityksensä[7].

 

Sopimus vain nettisivuilla

CC-lisensoituun teokseen tulee pieni graafinen merkintä ¿CC-lisenced¿, jota klikkaamalla käyttäjä saa näkyviin lisenssiehdot. Lisenssisopimus on siten lähtökohtaisesti saatavissa vain Creative Commonssin nettisivuilta, josta seuraa muutamia ongelmallisia kysymyksiä. Ensinnäkin sopimus on periaatteessa muutettavissa ulkopuolisen toimesta. Toiseksi, voi olla joissain tapauksissa epäselvää, miten suurta osaa yksittäisestä teoskokonaisuudesta lisensointi koskee, jos merkki on sijoitettu esimerkiksi nettisivuille ilman tarkennusta, mitä osuutta siitä lisenssi kattaa.

 

CC-Lisenssiehtojen muuttaminen

Lisenssiehtojen mukaan teokseen voidaan luovuttaa käyttöoikeus toisilla lisenssiehdoilla tai lisenssin antaja voi lopettaa teosten jakelun. Lisenssi ei kuitenkaan lakkaa tai pääty niiden teoskappaleiden osalta, jotka on jo laskettu liikkeelle vaan lisenssi on niiden osalta pysyvä. Nettiympäristössä liikkeelle laskettujen teosten tarkkaa määrää voi lisäksi olla hankala ennustaa. Toisin sanoen lisenssiehtojen muuttaminen pätee vain uusiin teoskappaleisiin, jotka lisenssin antaja laittaa liikkeelle[9].

 

 Creative Commons lisenssit globaaleina sopimuksina

Cretive Commons -hanke on lähtöisin Yhdysvalloista. Sen perustajina ovat joukko yhdysvaltalaisia professoreita, joista näkyvimpänä mainittakoon oikeustieteen professori Lawrence Lessig[10].

Creative Commons -lisensseistä on tullut maailmanlaajuinen standardi, ja uusi CC 4.0 -lisenssiperhe on syntynyt yli 70 oikeusjärjestelmän juristien ja tekijänoikeusasiantuntijoiden yhteistyönä. CC 4.0 -lisenssiperheen kehitystyössä on kiinnitetty erityistä huomiota saman kansainvälisen lisenssitekstin mahdollisimman laajaan maailmanlaajuiseen sovellettavuuteen sekä pyritty ennakoimaan lisenssien uusia ja muuttuvia käyttömahdollisuuksia. Tärkeänä valmistelun painopisteenä on ollut myös lisenssiperheen soveltuvuus julkisen sektorin tietovarantojen avaamiseen sekä käyttöön tieteessä ja koulutuksessa.

Suomenkielisen käännöksen ovat tehneet asianajaja Martin von Willebrand, lakimies Henri Tanskanen ja auktorisoitu kääntäjä, KTM Liisa Laakso-Tammisto. Käännöstyötä on vetänyt Taideyliopiston tekijänoikeusasiamies OTK Maria Rehbinder ja yhteistyötä Creative Commons -järjestön kanssa on koordinoinut tutkija Tarmo Toikkanen Aalto-yliopistosta. Aalto-yliopisto on Creative Commons -järjestön yhteistyökumppani Suomessa. Käännös on syntynyt monipuolisen valmistelun tuloksena ja sen laatimisen yhteydessä on järjestetty kommentointikierros sidosryhmille ja laajemmalle yleisölle. CC 4.0 -lisenssiperheen kansainvälisen luonteen mukaisesti suomenkieliset lisenssitekstit ovat käännöksiä lisenssien englanninkielisistä alkuperäisteksteistä, eikä erillisiä lokalisoituja lisenssejä ole laadittu. Käännöstermit on valittu kansainvälisten tekijänoikeussopimusten ja tekijänoikeusdirektiivien virallisista käännetyistä termeistä, ja tarkempi erittely termien valinnoille löytyy oheisesta dokumentista Translation process.rtf

EU:n tavoitteena on, että lainsäädäntöön perustuvia poikkeuksia lukuun ottamatta kaikki julkisen sektorin hallussa olevat tiedot ovat uudelleenkäytettävissä kaupallisiin ja ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Tämä voidaan saavuttaa avaamalla tietovarannot Creative Commons CC BY 4.0 -lisenssillä. Creative Commons 4.0 -lisenssiperhe huomioi eri oikeusjärjestelmien erityispiirteet kuten tietokantojen sui generis -suojan Euroopan unionissa. Creative Commons -lisenssien kääntäminen tukee osaltaan kilpailukyvyn vahvistamiseen tähtäävää valtiovarainministeriön avoimen tiedon ohjelmaa, ja JHS-suosituksessa tietovarantojen avaamiseksi suositellaan CC BY 4.0 -lisenssiä.

Merkittävien taloudellisten ja yhteiskunnallisten hyötyjen saaminen edellyttää tietovarantojen avaamista siten, että käyttäjillä on oikeusvarmuus heidän lisenssillä saamiensa oikeuksien laadusta ja laajuudesta. Creative Commons -lisensseillä tämä oikeusvarmuus saavutetaan.

Creative Commons -lisenssit tarjoavat ratkaisuja erilaisiin tutkimuksen ja opetuksen tilanteisiin, kuten Open Access -julkaiseminen, avoimet oppimateriaalit (OER) sekä massiiviset avoimet verkkokurssit (MOOC). Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on, että vuoteen 2017 mennessä Suomi nousee johtavaksi maaksi tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa ja että avoimen tieteen mahdollisuudet hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa. EU:n komission Avoin koulutus ‑aloite vauhdittaa avointen oppimateriaalien käyttöä yliopistoissa ja oppilaitoksissa.

Uudet Creative Commons -lisenssit tukevat erinomaisesti myös yrityksiä, jotka suunnittelevat sisältöjensä tai tietovarantojensa strategista avaamista.



Linkkejä

Esimerkki CC-lisenssejä käyttävästä sivustosta

Lista CC-lisenssillä sisältöä jakavista sivustoista

Lähteet

[1] Creative Commons

[2] Creative Commons, Terms of use

[3] Creative Commons

[4] Creative Commons licenses

[5] Creative Commons licenses

[6] Creative Commons licenses

[7] Creative Commons, Legal code

[9] Creative Commons, Legal code

[10] Creative Commons, History

 
  • No labels