Child pages
  • 2.1 Sanoittajan taloudelliset ja moraaliset oikeudet
Skip to end of metadata
Go to start of metadata


Yleissilmäys sanoittajan taloudellisista ja moraalisista tekijänoikeuksista
.
Sanoittajalla on yksinoikeus määrätä sanoituksensa käytöstä. Siten sanoituksen käyttäminen sävellyksessä tai sanoituksen kääntäminen toiselle kielelle edellyttävät lupaa alkuperäisen sanoituksen tekijältä. Huomattavaa on, että minkä tahansa tekijänoikeudella suojatun tekstin esimerkiksi runon käyttäminen sävellyksessä edellyttää lupaa tekstin tekijänoikeuden haltijalta. Sanoittajaa suojaavat myös moraaliset tekijänoikeudet, eli sanoittajalla on oikeus tulla nimetyksi sanoittajana eikä sanoitusta saa muuttaa tai julkaista siten, että se loukkaa tekijän taiteellista näkemystä tai persoonaa.

Tekijänoikeusneuvoston lausunnossa 2010:2 oli kyse siitä, saatiinko laulun sanoituksen käännöstä käyttää mainostekstissä ilman kääntäjän lupaa. Ikea oli käyttänyt mainoskampanjassaan "Peppi Pitkästossu" -laulun suomenkielistä käännöstä. Kampanjassa käytetyn laulun suomenkielisen käännöksen tekstin säe on muotoa "Kaikki on vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun". Ikea oli mainoskampanjaansa varten muuntanut tekstiä muotoon "Ikea on vinksin vonksin ja hinnatkin eikun keikun". Tekijänoikeusneuvosto totesi ensinnäkin laulun suomenkielisen käännöksen säkeen saavan tekijänoikeussuojaa kirjallisena teoksena. Neuvoston mukaan säkeessä on itsenäisellä ja omaperäisellä tavalla yhdistetty kaksi sanaliittoa, jotka saavat aikaan rytmisen vaikutelman. Siten ei voida olettaa, että kuka tahansa vastaavaan työhön ryhtyessään pääsisi samanlaiseen lopputulokseen. Säkeen käyttäminen niin sellaisenaan kuin muunnetussa muodossa edellytti siis kääntäjän lupaa. Tapauksessa Ikea oli kuitenkin käyttänyt säkeestä vain kahta, lauseen ytimenä pidettyä sanaparia ("vinksin vonksin" ja "heikun keikun") ja näitäkin osittain muunnetussa muodossa. Tekijänoikeusneuvoston aiemmassa käytännössä lyhyet ilmaisut ovat jääneet pääsääntöisesti tekijänoikeussuojan ulkopuolelle. Käytännössä yksittäisien sanojen kohdalla tekijänoikeussuojalta on vaadittu poikkeuksellisen korkeaa omaperäisyyttä ja itsenäisyyttä. Muun muassa ilmaisut "Onks viljoo näkyny", "Lycka till" ja "Aha" ovat jääneet ilman tekijänoikeussuojaa (TN 1986:8). Neuvosto totesi, että yksittäin ilmaisut "vinksin vonksin" ja "heikun keikun" eivät ylitä teoskynnystä ja jäävät siten tekijänoikeuden ulkopuolelle. Ikea on kuitenkin käyttänyt ilmaisuja yhdessä, joka luo selvemmän rinnastuksen käännöstekstiin. Mainoksessa käytetty virke perustuu laulun säkeen tavoin kahden sanaparin itsenäiseen ja omaperäiseen yhdistämiseen. Vaikka lausetta on muunnettu, sen ydin on säilynyt samana. Neuvosto katsoi Ikean loukanneen laulun suomenkielisen käännöksen kääntäjän taloudellisia tekijänoikeuksia.

Poikkeus sanoittajan tekijänoikeudesta

Kun sävellys esitetään tekstin kanssa, tekstin saa ottaa konserttiohjelmaan kuulijoiden käytettäväksi. Poikkeuksen tarkoitus on mahdollistaa tekstin käyttö esitystilanteessa. Säännös soveltuu niin vakavahenkiseen kuin kevyempään musiikkiesitykseen. Edellytyksenä on, että musiikin esittäminen on luvallista. Säännöstä on tarkoitettu sovellettavaksi yksittäistä tilaisuutta varten laadittuihin konserttiohjelmiin. Sallittua ei ole siten sellaisen laulukokoelman laatiminen yleisön käytettäväksi, joka on laadittu täyttämään eri tilaisuuksissa yleisöjen erilaiset laulutoiveet. Tekijänoikeusneuvosto ei pitänyt tällä tavoin laadittua joululauluvihkoa säännöksen soveltamisalaan kuuluvana (TN 1994:18).

Tekijänoikeusneuvoston lausunnon 1996:6 mukaan laulun sanat oli luvallista painattaa ilman sanoittajan lupaa tilaisuudessa läsnä olevan yleisön käytettäväksi yhteislaulutilaisuudessa. Neuvoston ratkaisun mukaan yhteislaulutilaisuudet eivät eroa konserttitilaisuuksista, joissa kuulijat vain kuuntelevat esitystä. Myös Yhteislaulutilaisuuteen osallistujia on siten pidettävä tekijänoikeuslaissa tarkoitettuina kuulijoina, vaikka heillä on mahdollisuus osallistua esitykseen esilaulajan johdolla.

  • No labels