Skip to end of metadata
Go to start of metadata

4/2006

Tässä numerossa teema on SÄRÖ. Sanaa on käytetty viime vuosina kuvaamaan, kuinka jokaiseen hyvin hallittuun rakennelmaan liittyy sen olemassoloa uhkaava särö. Usein on kyse modernin aikakauden massiivisista ja elämälle vieraista rakenteista, joiden keskellä näemme uuden mahdollisuuden, kun tunnistamme särön rakenteessa. Postmodernin agendaan onkin kuulunut säröjen tunnistaminen ja niiden aiheuttaminen. Säröjä voi luoda käyttämällä vanhoja ja yhä uudistavia välineitä, kuten runoutta (Dieliautis) elämän maun maistamiseen. Säröt syntyvät myös työskentelystä kuvataiteellisin keinoin, mikäli tunnistaa keinojen erityisyyden (Aaltonen).

Taidekorkeakoulujen laatu on opettajissa ja opiskelijoissa, joiden yhtyistyö voi parhaimmillaan muuttaa ajattelun ehtoja. Laajempikin taidepedagoginen pohdiskelu on joka hetki tarpeen, jotta emme lipuisi teknkologiseen kuvitteluun vaan näkisimme työmme arvon siinä, missä taiteellinen oppiminen tapahtuu (ss.15-45).

Taiteen ja todellisuuden suhde on ristiriitainen ja joskus hiuksia nostattava, on sitten kyse dokumentista (Valkeapää) tai taiteen avulla auttamisesta (Pääjoki). Onko taiteellisesta otteesta säröämään todellisuutta, joka on niin monin käsitteellisin rakentein jymähtänyt edustamaan totuutta?

1-8 Kokemuksista syntyvä tieto kuvataiteilijan työssä / Aaltonen Marko

9-14 Creative energy and poetical life / Dieliautas Jurgis

Särö

15-23 Johdannoksi / Teija Löytönen & Irene Hein

24-40 Osa I: Opettajana taidekorkeakoulussa / Annette Arlander & Siri Kolu & Max Ryynänen

25-37 Osa II: Opetus ja oppiminen taidekorkeakoulussa / Susanna Mesiä & Marja-Riitta Koivumäki

38-45 Osa III - Jäljelle jääneitä muistoja / Irene Hein & Teija Löytönen
 
46-56 Nanookin jäljillä elokuvaa tekemässä / Leena Valkeapää

57-69 Mopoilua soramontussa ja lavatansseja vanhainkodissa / Tarja Pääjoki

  • No labels