Child pages
  • saavutettava_aalto_2011--2012
Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Aalto-yliopiston saavutettavuuden strategia ja toimeenpanosuunnitelma vuosille 2011--2012

Johdanto

Aalto-yliopisto on avoin ja joustava yhteisö, jossa otetaan huomioon jäsenten yksilölliset tarpeet. Opetuksen ja tutkimuksen sekä muun toiminnan saavutettavuus ja sen edistäminen konkretisoituu strategiassa sekä muissa toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa. Aalto-yliopiston voimassaolevan johtosäännön (2010) ja strategian tavoitteena on vahvistaa tutkimuksen asemaa, luoda opiskelijoita paremmin palvelevat oppimisympäristöt sekä taata resurssien tehokkaampi käyttö. Tavoitteet ovat tärkeitä myös saavutettavuuden ja esteettömyyden kannalta. Opiskelijan, tutkijan tai tukihenkilön henkilökohtaiset ominaisuudet (kuten esimerkiksi persoonallisuus, äidinkieli, vammaisuus, pitkäaikaissairaus tai oppimisvaikeus) eivät ole este menestykselliselle osallistumiselle yhteisön toimintaan. Aalto-yliopiston strategiaan kirjatuissa arvoissa on todettu mm.

  • Innostavat ja alojensa parhaat opettajat sekä luova oppimisympäristö kannustavat opiskelijoita huippusuorituksiin.
  • Opiskelijalta vaaditaan ja hänestä välitetään.
  • Aalto-yliopiston monitieteellinen yhteisö kasvattaa monimuotoisuutta ymmärtäviä, suvaitsevia ja siitä innostuvia ihmisiä.

Lisäksi Aalto-yliopiston strategiassa korostetaan sitä, että yhteisössämme "on innostava ja korkeatasoinen jatkuvaan uuden oppimiseen kannustava kulttuuri". Erillisen saavutettavuusstrategian ja sen toimeenpanosuunnitelman tarkoitus on toimia Aallon strategiassa ilmaistujen arvojen, mission ja vision toteuttamisen ja käytännöllisen työn ohjeistuksena. (Silloinen) Opetusministeriö (OPM) julkaisi vuonna 2005 selvityksen esteettömästä opiskelusta (Laaksonen 2005), jonka perusteella (nykyinen) OKM velvoitti kaikki suomalaiset yliopistot käynnistämään strategiatyön esteettömyyden edistämiseksi. Esteettömyysstrategioiden tarkoituksena on saada keskeisten toimijoiden tiedot, taidot ja asenteet sekä keskeisten toimintatapojen ja käytäntöjen ohjeistaminen ja kuvailu sellaisiksi, että ne aidosti edistävät kaikkien yhteisön jäsenten yhdenvertaista osallistumista ja tuloksellista toimintaa. Tämän haasteen pohjalta Aalto-yliopisto jatkaa aktiivisesti kolmen perustajakorkeakoulun aloittamaa työtä opiskelun ja työskentelyn saavutettavuuden ja esteettömyyden lisäämiseksi vuodesta 2011 alkaen. Aalto-yliopisto palkkaa saavutettavuuden asiantuntijan vastaamaan yhteisön jäsenten sosiaalisesta hyvinvoinnista sekä opiskelu- ja työkyvystä. Asiantuntija koordinoi ja kehittää järjestelmällisesti yhteistyössä kuuden korkeakoulun henkilöstön kanssa fyysisten ympäristöjen ja informaatioteknologian käytettävyyttä, esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Toiminnan tavoitteena on sosiaalisen vuorovaikutuksen ja viestinnän helpottaminen yhteistön jäsenten kesken. Saavutettavuuden varmistamiseksi korkeakoulut ja niiden laitokset valitsevat yhteyshenkilön, jonka tehtäviin kuuluu tiedonkulun varmistaminen yksikössään. Siten esteettömyyden toteuttaminen on sitä tehokkaampaa, mitä tarkemmin ja läpäisevämmin dokumentaatio toteutetaan kaikilla toiminnan tasoilla sekä kootaan kattavaksi kokonaisesitykseksi ymmärrettävään muotoon. Tässä suunnitelmassa asia esitellään seuraavassa järjestyksessä:

  1. Aallo-yliopiston saavutettavuusstrategia (luku 1)
  2. toimeenpanosuunnitelma (luku 2)
  3. resurssisuunnitelma toteuttamista varten (luku 3).

Asiantuntija päivittää saavutettavuusstrategian ja sen toimeenpanosuunnitelman vuosittain tulosneuvottelujen yhteydessä yhteisön jäsenten palautteen ja tutkimustiedon avulla.

1. Aalto-yliopiston saavutettavuusstrategia

Aalto-yliopiston säätiön hallituksen (pvm tähän) hyväksymän strategian (diaario tms tähän) mukaan palveluyksiköt, opetus- ja tutkimusyksikö tukevat Aalto-yliopiston ydintehtäviä seuraavasti:

  1. Tutkimusta ja opetusta kehitetään yhdessä.
  2. Tutkimusympäristön kehittämisen keskeisiä toimenpiteitä ovat mm. kansainvälisen rekrytoinnin tehostaminen ja tutkimusinfrastruktuurin vahvistaminen.
  3. Aalto-yliopisto tukee monialaista tutkimusta rakentamalla mahdollisuuksia omaehtoiseen ja dynaamiseen yhteistyöhön eri alojen osaajien välillä. Yliopiston monialainen osaaminen heijastuu myös koulutustarjontaan ja opiskelijoille taataan monipuoliset mahdollisuudet valita aineyhdistelmänsä.
  4. Aalto-yliopisto tarjoaa tutkimukselle ja opetukselle sekä akateemiselle johtamiselle laadukkaat, esteettömät ja tehokkaat palvelut ja niitä tukevat järjestelmät.

Tämä tukee saavutettavuuden toteutumista sekä lisää opiskelijoiden ja henkilökunnan mahdollisuuksia avoimeen vuorovaikutukseen. Nämä tavoitteet voidaan toteuttaa Aalto-yliopistossa, jonka tärkein voimavara on diversiteetti eli erilaisten ihmisten muodostama luova yhteisö.
Saavutettavuus tarkoittaa opiskelu-, tutkimus-, ja työympäristöjä sekä käytäntöjä, jotka ovat yhdenvertaisesti ja esteettömästi kaikkien yhteisön jäsenten käytettävissä, huolimatta erilaisesta taustasta tai toimintakyvystä. Saavutettavuuteen liittyvät tehtävät voidaan jakaa esimerkiksi toteuttamiseen, arviointiin, viestintään ja palautteeseen. Näin toimimalla fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset esteet tunnistetaan ja poistetaan joustavasti sekä ennakoivasti opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteistyöllä. Käytännöllinen tavoite on saada jokainen yhteisön jäsen edistämään saavutettavuutta omissa tehtävissään: yhdenvertaisuutta edistetään kaikilla toiminnan tasoilla, vaikka esimerkiksi opiskelijat havaitsevat oppimisen esteet useimmiten laitoksilla. Saavutettavuutta edistetään opiskelijoiden ja henkilökunnan motivaation ohella esimerkiksi tulosneuvotteluiden sekä toiminta- ja taloussuunnittelun kautta. Aalto-yliopiston yhteiskunnallista vaikuttavuutta vahvistetaan jo strategisella tasolla panostamalla tutkimukseen sekä opetuksen laatuun ja saavutettavuuteen. Fyysisen ympäristön esteettömyys ja informaation sekä vuorovaikutuksen saavutettavuus ovat keinoja Aalto-yliopiston toiminnassa tärkeinä pidettyjen arvojen toteuttamiseksi. Siten jokaisen yliopistoyhteisön jäsenen oikeus ja velvollisuus on edistää esteettömyyttä.

Aalto-yliopiston toiminnan perusta on tukea luovuutta, oppimista, innovaatioita, tutkimusta, tieteitä ja taiteita. Saavutettavuusstrategian tavoitteena on esteetön, terveellinen ja turvallinen Aalto-yliopisto, jossa tutkimus ja opetus ovat saavutettavia kaikille yhteisön jäsenille. Teknologian kehittymisen ja kansainvälistymisen vuoksi toimintaa on jatkuvasti arvioitava uudelleen. Kaikki ratkaisut luovat aina esteitä, joita ei välttämättä heti huomata. Luovuutta ja oppimista estävien asioiden havaitseminen ja korjaaminen on jatkuva prosessi, jossa:

  • toteutetaan edellytykset luovalle työskentelylle ja vuorovaikutukselle sekä yliopiston toiminnan kehittämiselle,
  • toteutetaan esteettömät työympäristöt, jotka ovat samalla terveellisiä ja turvallisia kaikille yhteisön jäsenille,
  • kehitetään saavutettavia informaatio- ja viestintäjärjestelmiä tukemaan yliopiston perustoimintoja,
  • tarjotaan henkilöstölle räätälöityä ja ennakoivaa koulutusta saavutettavuuden kehittämiseksi.

Opiskelijoiden ja opettajien vuorovaikutus on olennaista menestykselliselle oppimiselle. Aalto-yliopisto on yhteisö, jossa jokainen opiskelija ja henkilökunnan jäsen on tervetullut ja arvostettu sekä voi keskittyä opiskelemiseen ja työhön ilman toissijaisia ongelmia tai esteitä. Saavutettava Aalto määritellään seuraavien termien avulla:

  • Ennakoivuus: Saavutettavuutta ja esteettömyyttä kehitetään proaktiivisesti siten, ettei odoteta opiskelijoiden oppimisprosessin estymistä tai lainsäädännöllistä pakkoa reaktiivisiin toimiin.
  • Läpäisevyys: Kaikessa toiminnassa (opetus, tutkimus ja palvelut) poistetaan aktiivisesti havaittuja esteitä. Työntekoa, opetusta ja tutkimusta arvioidaan työntekijän ja opiskelijan sekä luovuuden ja oppimisen näkökulmista. Samalla otetaan huomioon kaikki vuorovaikutuksen osapuolet.
  • Vuorovaikutteisuus: Esteetön työ- ja opiskeluympäristö toteutetaan kaikkien asianosaisten kesken. Avoin keskustelu prosessin aikana vahvistaa asenteita ja osaamista, jotka auttavat ratkaisemaan opiskelun,tutkimuksen ja palvelun esteitä.
  • Kestävyys: Esteettömyyden ja saavutettavuuden toteutuksessa sovelletaan kestävän kehityksen periaatteita: sosiaalista, kulttuurista, taloudellista, eettistä, esteettistä ja ekologista. Saavutettavuutta edistävien ratkaisujen tulee olla sopusoinnussa ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusta koskevan tutkimustiedon ja opetuksen kanssa sekä olla perusteltavissa myös myöhemmissä arvioinneissa.

Edellisen listan voi edelleen tiivistää seuraavasti:

  • Aalto-yliopiston digitaaliset palvelut ovat lähtökohdiltaan saavutettavia sinänsä (ohjeita noudattaen), mutta niiden käyttö voi osoittautua yllättäen esteelliseksi.
  • Fyysinen ympäristö on aina esteellistä sinänsä, mutta se voidaan muuttaa saavutettavammaksi kokemuksen ja yhteistyön avulla.

Esteettömässä yliopistossa päivittäiset toiminnot ovat helposti hahmotettavia kaikille käyttäjille. Lisäksi näiden toimintojen helppo omaksuminen tekee ympäristöstä saavutettavan. Yliopiston tulee olla saavutettavissa kaikilla tavoilla. Tekniikka mahdollistaa etätyön ja -opiskelun; samalla vuosikurssit hajoavat pienryhmiksi ja projekteiksi. Esimerkiksi langaton verkko mahdollistaa opiskelijoiden esteettömän työskentelyn missä tahansa korkeakoulun alueella, mutta toisaalta verkon kaatuminen voi aiheuttaa ylittämättömän esteen. Siten yliopiston korkeakoulujen rakennusten ja kampusten merkitys saavutettavana ja tiloiltaan joustavina kohtaamispaikkoina ja palvelukeskuksina on entistä tärkeämpi.

1.1 Keskeiset käsitteet

Käytännössä saavutettavuus ja esteettömyys voidaan erotella seuraavasti:

  • Accessibility = saavutettavuus
  • Barrier-free = esteettömyys (barrier = este, free = -ton, -tön, vrt. fat-free)

Iso-Britanniassa käytetään lisäksi termiä "inclusive design", jonka yhteydessä molempia termejä "barrier-free" ja "accessibility". Tätä kolmijakoa noudattaen 'esteettömyys' tulisi Aalto-yliopistossa kohdentaa tilanteisiin, joissa oletusarvona on jonkin asian esteellisyys (rakennukset ja muu rakennettu fyysinen ympäristö). Rakennettu ympäristö on täynnä sekä harkittuja että harkitsemattomia esteitä, kuten lukitut ovet, hidastetöyssyt, portaat, hämärät käytävät jne. 'Affordanssi'-termin avulla voimme neuvotella asioista, joista ei tarkasti voi tietää, mutta oletamme joidenkin premissien vallitsevan. Voidaan esimerkiksi sanoa, että "lumeen tottuneet voivat tätä käyttää, mutta lumettomista oloista tulevat eivät". Tällöin 'esteellisyys' ja 'esteettömyys' viittavaat siihen, että lähtökohta on (yleensä) esteellinen, koska tarvitaan jokin ratkaisu ko. esteiden poistamiseksi. Tässä mielessä esim. Invalidiliitto käyttää 'esteettömyys'-termiä loogisesti; Invalidiliitto varmistaa, ettei turhia kynnyksiä tai portaita ole ja jos on, niin luiskat löytyvät ja rampit on merkitty jne.

Saavutettavuus sen sijaan on kokonaisvaltainen ajattelutapa tilanteissa, joissa esteellisyys ei ole varsinainen lähtökohta, ts. ei ole mitään rationaalista syytä tehdä esteellistä, koska saavutettava on aivan yhtä helppo. Periaatteessa Aalto-yliopistolle esteetön ratkaisu on aivan yhtä työläs, kallis tai vaikea kuin esteellinen. Esimerkiksi nykyaikainen digitaalinen oppimis- ja tutkimusympäristö on aivan yhtä helppo toteuttaa esteellisenä tai saavutettavana, joten loogisesti voisimme pitää saavutettavaa toteutusta lähtöoletuksena kaikissa Aalto-yliopiston ITV-palveluissa. Saavutettavuuden toimeenpanossa on siten tarpeen reflektoida luutuneita ajatusmalleja: Digitaalinen palvelu ei ole rakennus, palveluun ei sinänsä tarvitse tehdä "raskaita ovia, tarpeettomia rappusia, ahtaita käymälöitä, hämäriä käytäviä" tms. Tämä on kaiken standardoinnin kuten W3C:n tai ISO:n toiminnan ydin: Esteet ovat lisäyksiä, joita tehdään joko ymmärtämättömyyden tai piittaamattomuuden vuoksi. Fyysisen ympäristön rakentamisessa on päinvastainen ongelma eli kolmiulotteinen fyysinen tila materiaaleineen ja rajoituksineen.

Esteettömyys (esteetön, barrier-free) on alun perin tarkoittanut sen varmistamista, että julkisiin tiloihin ja rakennuksiin on helppo päästä pyörätuolilla. Fyysisen ympäristön esteettömyys on määritelty esimerkiksi Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa F1. Rakentamista ohjaavat säädökset ja määräykset asettavat tarkat vaatimukset julkisten rakennusten ja työympäristöjen ominaisuuksille niiden käytön esteettömyyden, terveellisyyden ja turvallisuuden suhteen. Verkkoviestinnän esteettömyys on määritelty esimerkiksi W3C:n WAI-ohjeissa sekä JHS-järjestelmässä, jonka mukaiset suositukset koskevat valtion- ja kunnallishallinnon tietohallintoa. Sisällöltään JHS voi olla julkishallinnossa käytettäväksi tarkoitettu yhtenäinen menettelytapa, määrittely tai ohje.

Saavutettavuus (accessibility) kattaa käsitteenä laajemman alan kuin esteettömyys ja kuvaa sitä, kuinka helposti informaation, järjestelmän, laitteen, ohjelman tai palvelun voi saada käyttöönsä. Valtion taidemuseo jaottelee saavutettavuuden seuraaviin osa-alueisiin, joiden avulla esimerkiksi museotyötä (mutta myös opetusta) voi kehittää: asenteellinen saavutettavuus, fyysinen saavutettavuus, saavutettavuus eri aistien avulla, tiedollinen saavutettavuus, tiedotuksen saavutettavuus, kulttuurinen saavutettavuus, taloudellinen saavutettavuus ja päätöksenteon saavutettavuus.

Saavutettava Aalto -- Accessible Aalto (AccA) yhdistää edelliset kaksi käsitettä. AccA-strategia perustuu Aalto-yliopiston strategiaan sekä tietämykseen yhteisöllisestä oppimisesta. AccA-strategian tavoitteena on edistää yliopisto-opiskelun inkluusiota (inclusion, 'sisältyminen, mukaan kuuluminen'), joka perustuu YK:n hyväksymiin ihmisoikeuksiin, tasa-arvoon, yhtäläisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä lainsäädäntöön. Suomen perustuslain mukaan yhdenvertaisuus (6. §) on kansalaisten perusoikeus ja erilliskohtelu (segregation) ilman hyväksyttävää syytä on syrjintää. Yhdenvertaisuuslaissa (21/2004) kielletään ikään, etniseen ja kansalliseen alkuperään, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen sekä sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä. Suomalainen lainsäädäntö ei vaadi erillään opettamista sukupuolen, alkuperän, vammaisuuden tai muun syyn nojalla.

1.2 Yhteistyömahdollisuudet

Esteettömyys ja saavutettavuus ovat yhä selvemmin esillä kansallisissa ja kansainvälisissä strategioissa. Toisaalta Suomi ei vielä ole korkea-asteen koulutuksen esteettömyydessä Euroopan kärkeä. Siksi kansainvälinen vertailu, hyvien käytäntöjen ja kokemusten seuraaminen verkostojen avulla sekä raporttien lukeminen on tärkeä osa Aallon toimintaa saavutettavuuden parantamiseksi. Yhteistyön merkitykseen on viitattu myös Aallon strategiassa. Seuraavassa on listattu Aalto-yliopiston kumppaneita ja verkostoja, joiden kanssa on joko alkavaa, toistuvaa tai jatkuvaa yhteistyötä esteettömyyden edistämiseksi:

  • alueelliset (kampukset, HY, Valtion taidemuseo, pääkaupunkiseuden kunnat)
  • kansalliset (ESOK ja Suomen DfA-verkosto)
  • kansalliset ja kansainväliset vammaisjärjestöt ja -verkostot
  • kansainvälinen (EDeAN, Cumulus, W3C, ISO)

Yhteistyökumppanuuksia syntyy myös tutkimuksen sekä opetuksen kautta ja näistä tulisi saada yhteenveto Aalto-yliopiston toimijoille.

2. Accessible Aalto (AccA): Toimintasuunnitelma (Surfs Up!)

Toimeenpanosuunnitelma tapahtuu Saavutettava Aalto -hankkeena, jonka periaatteita ovat ennakoivuus, läpäisevyys, vuorovaikutteisuus ja ratkaisujen kestävyys kaikessa toiminnassa. Työhypoteesina on, että kulku-, opiskelu-, tutkimus- ja muiden työympäristöjen toteuttaminen saavutettaviksi -- helposti havaittaviksi ja esteettömiksi -- koituu lopulta eduksi kaikille yhteisön jäsenille ja täten edistää yliopiston arvojen toteutumista. Esimerkiksi Arabian kampuksen vanhan teollisuusrakennuksen puutteellinen ilmanvaihto aiheuttaa oireita todennäköisesti eniten allergikoille, mutta ilmanvaihdon korjaaminen tuottaa viihtyvyyttä koko työyhteisölle ja edistää työympäristön terveellisyyttä. Voidaan siis olettaa, että esteiden ja epäkohtien korjaaminen lisää lopulta tuottavuutta, oppimis- ja tutkimustuloksia sekä yleistä hyvinvointia. Saavutettavuuden ja esteettömyyden toteuttamisen, seurannan ja kehittämisen vaatimaa osaamista sekä yhteisön kulttuuria kehitetään ja syvennetään johdonmukaisesti vuodesta 2011 alkaen. Alussa keskitytään erityisesti siihen, miten hallinnolliset päätökset ja ohjeet valmistellaan sekä viestitään korkeakouluille ja niiden yksiköille. Esitykset valmistellaan huolellisesti asianosaisten kanssa ja päätösten vaikutuksia myös seurataan aktiivisesti. Yleistavoitteena on saavutettavuus-osaamisen jatkuva kehittäminen vuorovaikutuksessa työntekijöiden ja opiskelijoiden kanssa. Seuraavassa listassa on hahmoteltu sitä, miten saavutettavuustyö jakaantuu eri tasoilla ja toimijoiden kesken.

Toiminnan tasot
  • Aalto-yliopiston taso: Palvelut kaikille kouluille, jotka edelleen päättävät omien yksiköidensä palveluista.
  • kuuden korkeakoulun taso: Kuusi korkeakoulua 2011 alkaen, joiden palveluihin liittyvät toimintatavat yhtenäistetään yhteisesti sovitussa aikataulussa. Tarkistetaan organisatorinen terminologia sekä rakenteet ja valitaan perustajakoulujen parhaat käytännöt yhteisiksi käytännöiksi.
  • laitosten, koulutusohjelmien ja yksiköiden taso
Seuranta ja palaute
  • Aallon yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyöryhmä arvioi saavutettavuutta tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta
  • akateemisten asiain toimikunnat seuraavat ja arvioivat sekä ilmoittavat havaitsemistaan epäkohdista
  • kaikki yhteisön jäsenet
Raportointi
  • opinto-ohjaajat ja -neuvojat arvioivat opiskelijoiden hyvinvointia ja tiedottavat havaitsemistaan haasteista
  • vahtimestarit ja muu tukihenkilöstö seuraavat ja raportoivat esteettömyyden toteutumista sekä raportoivat havaituista ongelmista
  • AYY (opiskelijoiden edunvalvonta) raportoi ja ehdottaa toimenpiteitä hyvinvoinnin edistämiseksi
Toteutus, koulutus ja neuvonta
  • opetus ja opiskelijapalvelut koordinoi työskentelyä sekä järjestää ohjausta ja koulutusta opetus- ja tutkimusyksiköille
  • HR-palvelut ohjaa ja tukee henkilöstöä sekä muuttaa työkäytäntöjä saavutettavammaksi
  • kiinteistö- ja infrapalvelut integroi saavutettavuus- ja esteettömyystyön osaksi perustoimintoja
  • ohjaavat opettajat ja amanuenssit tukevat opiskelijoita haastavan, mutta realistisen opiskelusuunnitelman teossa (HOPS)
  • pedagogiset johtajat, laitosjohtajat ja professorit ohjaavat ja tukevat henkilöstöä hyvissä käytännöissä
  • Aalto-yliopiston IT-palvelut (eri yksiköissä) standardisoivat toimintaympäristöä sekä tarjoavat tarvittaessa vaihtoehtoisia ohjelmia ja käyttöliittymiä
  • työhyvinvointi, työterveys ja työsuojelu
Päätökset

Seuraavissa alaluvuissa 2.1--2.7 esitellään ehdotus toimenpiteiden jakamiseksi Aalto-yliopiston yksiköille. Tarkoituksena on sopia kullekin osatehtävälle yksikkö, joka sisällyttää osatehtävän toimintasuunnitelmaansa ja saa palveluyksiköltä tukea sen toteuttamiseen.

2.1 Tiedotus ja viestintä

Vastuuyksikkö: Viestintä- ja markkinointipalvelut

Viestintäpalvelut koordinoi ja konsultoi Aalto-yliopiston informaation saavutettavuuden, tilojen esteettömyyden sekä saavutettavuuden toimintasuunnitelman tiedonvälittämistä opiskelijoille ja henkilöstölle. Kaikki yliopistossa tietoa julkaisevat ja päivittävät tahot pyrkivät ottamaan esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioon omassa toiminnassaan voimavarojensa mukaan.

Vuonna 2011 esteettömyys ja saavutettavuus otetaan huomioon painotettuna verkkoviestinnän yleisessä kehittämisessä. Verkkoviestinnän laatutavoitteeksi asetetaan saavutettavuus W3C:n WAI -ohjeistuksen AA-tasojen mukaisesti vuoden 2013 loppuun mennessä kaikissa Aalto-yliopiston eri tahojen ylläpitämissä verkkosivustoissa. Viestintäpalvelut julkaisee yhteistyössä IT-palvelun, kiinteistö- ja infrapalvelun, opinto- ja opiskelijapalveluiden sekä tutkimuksen tukipalvelun kanssa saavutettavan verkkoviestinnän ohjeistuksen laitoksille ja hallinnolle upotettuna verkkoviestinnän yleisohjeistukseen.

Aalto-yliopiston digitaalisessa viestinnässä siirrytään IT-palvelun ohjeiden avulla (luku 2.2) teknisesti saavutettavaan verkkoviestintään asteittain vuodesta 2011 alkaen. Painopiste on uusissa verkkomateriaaleissa, joiden esteellistä (stardardien vastaista) julkaisemista ei sallita. Vanhat verkkomateriaalit päivitetään saavutettaviksi julkaisijoiden kanssa, mutta käytettävissä olevien resurssien mukaan. 

Eri kieliversiot, asiakirjamuotojen ja sisältöjen standardointi otetaan huomioon mahdollisuuksien ja tarpeisiin perustuvan priorisoinnin mukaan. Viestintäpalvelut osallistuu tarvittaessa esteettömyyden ja saavutettavuuden tavoitteiden ja kohderyhmien priorisointityöhön.

2.2 Verkkoympäristö ja teknologiat

Vastuuyksikkö: IT-palvelut

Aalto-yliopiston johto osoittaa tarvittavat resurssit tietojärjestelmien saavutettavuuden kartoittamiseksi. Kartoituksen perusteella arvioidaan ja edelleen projektoidaan saavutettavuuden mahdollisesti edellyttämien muutosten toteuttaminen. IT osallistuu omien ja yliopiston muiden yksiköiden omistamien tietojärjestelmien saavutettavuuden kehityshankkeisiin Aallon normaalin hankekäytännön mukaisesti. IT-hankkeet priorisoidaan ja aikataulutetaan IT:n hallintomallin mukaisesti (malli otetaan käyttöön vuoden 2011 aikana).

2.2.1 Tietotyön esteettömyys

Tietojärjestelmien esteettömyys ja sähköisen vuorovaikutuksen saavutettavuus otetaan verkkoviestinnässä huomioon vuodesta 2011 alkaen. IT-palvelun käyttöön osoitetaan tarvittavat resurssit tietojärjestelmien saavutettavuuden ja työpisteiden esteettömyyden toteuttamisen neuvontaa varten. IT, Kiinteistö- ja infrapalvelut sekä viestintä- ja markkinointipalvelut sopivat vuoden 2011 aikana, miten tietojärjestelmien esteettömyyttä kehitetään johdonmukaisesti Aalto-yliopiston korkeakouluissa.

IT tukee toiminnallaan tavoitteeksi asetetun verkkosivustojen WAI -ohjeistuksen AA-tason saavuttamista (Web Accessibility Initiative) sekä neuvoo tarvittaessa myös AAA-tason toteuttamista. Ensisijaisesti tämä tarkoittaa verkkosivujen käsittelytyökalujen arviointia ja mahdollista päivitystä. Tavoitteen kannalta keskeisessä asemassa ovat työkalujen käyttäjät eli verkkosivujen sisällön tuottajat, joilta jatkossa edellytetään WAI-ohjeiston hyvää tuntemista ja sen noudattamista. Mahdollisesti tarvittavien uusien työkaluohjelmistojen käyttöönotto toteutetaan Aalto-yliopiston resurssien sallimalla aikataululla ja tasolla osana IT:n palveluiden kokonaiskehitystä. IT tarjoaa teknistä tukea näiden ohjelmistojen käytössä.

IT-palvelu välittää tietoa korkeakoulujen ja laitosten verkkotuottajille esteettömän tuotantotavan tarjolla olevista koulutuksista.

2.2.2 Tietotyön turvallisuus

Henkilöstölle ja opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus turvalliseen ja varmaan yhteistoiminnalliseen työskentelyyn tietoverkon avulla. IT arvioi yhteistoiminnallisiin verkkotyökaluihin liittyviä tietoturvariskejä ja tukee niiden käyttöä valituilta osin. Yhteisön jäsenille annetaan mahdollisuus käyttää joustavasti heille soveltuvia multimodaalisia pikaviestimiä opiskelun ja tutkimuksen tukena. IT-palvelut selvittää asiaan liittyvät tietoturvariskit ja tukee verkkoliikenteen esteetöntä vuorovaikutusta.

2.3 Infrastruktuurin esteettömyys

Vastuuyksikkö: Kiinteistö- ja infrapalvelut

2.3.1 Opiskelu-, tutkimus- ja työtilojen esteettömyys

Yliopiston kampusten tilat ja kulkutiet on rakennettu määräysten mukaan esteettömiksi vähimmäisvaatimuksia noudattaen, mikä ei käytännössä riitä. Työtilojen puutteet on pyritty korvaamaan erityisjärjestelyin, mutta tulevaisuudessa on pyrittävä kestävämpiin ratkaisuihin. Rakennetun ympäristön esteettömyys on sisällytetty voimassa olevaan strategiaan, jossa varmistetaan tulevien tilojen esteettömyys jo suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Rakennetun ympäristön esteiden poistaminen voidaan jakaa seuraaviin toimenpiteisiin:

  • liikkumisen esteet: pysäköintipaikat, kulkuväylät ulkona ja sisäänkäynnit
  • näkemisen esteet
  • kuulemisen esteet
  • toimimisen esteet: sisätilat

Arabian kampuksen toimitilat ovat yksityisen yrityksen omistamia vuokratiloja ja pääosa vuokrasopimuksista päättyy vuonna 2015. Taideteollisen korkeakoulun tilankäyttö on arvioitu osittain uudelleen vuonna 2010. Uuden toimitilastrategian valmistelee työryhmä, joka sisällyttää strategiaan seuraavat esteettömyyteen liittyvät aihealueet:

  • toiminnan volyymit ja kehittäminen,
  • muuttuva työn kuva ja menetelmät sekä
  • erityistilat ja palvelut.

Aihealueita tulisi käsitellä käyttäjien näkemysten ja tarpeiden valossa. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siihen, miten erilaiset käyttäjät hahmottavat yliopistojen kampukset työ- ja opiskeluympäristöinä. Turvallisuuden lisäämiseksi varmistetaan pelastusohjeiden monikielisyys sekä parannetaan pelastautumissuunnitelmia ja merkitään pelastustiet selvästi.

Tilataan kampusalueiden ja rakennusten esteettömyyskartoitus alan asiantuntijoilta. Arabian kiinteistön esteettömyyskartoitus on jo tehty. Seuraavaksi kartoitetaan keskustakampus ja aloitetaan Otaniemen kampuksen kartoitus päärakennuksesta. Esteettömyyskartoitus integroidaan laajempaan yleiseen kampuspäätökseen siten, että uudet tilat suunnitellaan ja rakennetaan sekä vanhat korjataan ja muutetaan esteettömiksi.

2.3.2 Toimitilojen tieto- ja hallintajärjestelmien saavutettavuus

Saavutettava tutkimus- ja opetuskulttuuri edellyttää IT-palveluiden ja viestintäpalveluiden kehittämistä yhdessä tilankäytön kehittämisen kanssa. Aalto-yliopiston kiinteistö- ja infrapalveluille järjestetään tarvittavat resurssit ja toimivat tietojärjestelmät perustoiminnan tukemiseen kuten:

  • tilahallintajärjestelmä (Rambol)
  • tilavarausjärjestelmä (Asio)
  • suunnittelujärjestelmä
  • sopimusten hallintajärjestelmä
  • laskentajärjestelmä (osa yhteistä talousjärjestelmää)
  • opiskelijatietojärjestelmä
  • henkilötietojärjestelmä

Tilahallintajärjestelmässä (Rambol) on huonekohtaiset neliöt, kustannuspaikat, vuokrahinnat sekä digitaaliset arkkitehtipiirustukset (.dwg). Kuvissa on mukana myös turvamerkinnät ja niitä voidaan käyttää mm. pelastautumissuunnitelmissa, joihin järjestelmä tulisi yhdistää. Järjestelmään tulisi liittää myös palautemahdollisuus kaikille tilojen käyttäjille, jonka avulla tilojen esteitä voidaan poistaa niiden ilmaantuessa. Tilavarausjärjestelmän (Asio) tulisi olla kaikkien aaltolaisten käytettävissä. Tilan varaajalla pitäisi olla mahdollisuus arvioida tilojen esteettömyys jo varausta tehdessä. 

2.4 Henkilöstökoulutus ja esteettömyystyön organisoiminen

Neuvotellaan vammaisjärjestöjen kanssa yhteistyöstä vammaisten ihmisten hyvän asiakaspalvelukoulutuksen ja -ohjeistuksen turvaamiseksi. Esteettömyyden toteuttaminen, seuranta ja kehittäminen otetaan osaksi henkilöstökoulutusta vuonna 2012, jolloin:

  • esteettömyys esitellään omana teemanaan henkilöstökoulutuksessa,
  • esteettömyysosaamista levitetään järjestämällä seminaarien sarja laitoksilla ja korkeakouluissa,
  • esteettömyyden edistämisen eri osa-alueiden asiantuntemus kartoitetaan sopivien kouluttajien löytämiseksi omasta yhteisöstä (opintopsykologit, vierailevat tutkijat jne.),
  • keskeisille henkilöstökouluttajille pyritään järjestämään kansainvälisen asiantuntijan vetämä koulutus tai mahdollisuus osallistua kansainvälisiin alan konferensseihin.

Ohjeissa ja koulutuksessa otetaan huomioon Aalto-yliopiston moninaisuus, kansainvälisyys ja yhdenvertaisuuden periaate. Henkilöstökoulutuksessa paneudutaan myös organisaatiokäyttäytymiseen, asiakaspalveluun, markkinointiin erilaisille kohderyhmille ja syrjinnän eri muotoihin. Koulutuksen ja ohjeistuksen suunnitteluun kootaan riittävän laaja työryhmä eri laitoksilta. Ryhmän tuella toteutetaan itsearviointi, tiedonkeruu haastatteluin ja/tai lomakkein sekä kartoitetaan laitosten todelliset ja kiireelliset tarpeet. Arvioinnin perusteella toteutetaan koulutus laadittuja ohjeistuksia ja oppimateriaaleja käyttäen. Toteutus jatkuu koko AccA-hankkeen ajan.

2.5 Tutkimus-, opetus- ja opiskelijapalvelut

2.5.1 Tutkimus

Aalto-yliopiston opetus perustuu tutkimukseen. Opetuksessa pyritään korkeaan kansainväliseen tasoon ja noudatetaan eettisiä periaatteita sekä hyvää tieteellistä käytäntöä. Hoitaessaan opetustehtäväänsä Aalto-yliopisto toimii vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa. Aalto-yliopiston korkeakouluissa opettajat tutkivat ja tutkijat opettajat. Samoin opiskelu tapahtuu enenevässä määrin tutkivan oppimisen ja tekemisen kautta, jolloin tutkimusta ja oppimista ei käytännössä voi juuri erottaa. Tämän vuoksi saavutettavuus on olennainen osa menestyksellistä tutkimustoimintaa; hallinnollisen jaottelun tarkoituksena on tukea tutkivaa oppimista kaikilla tasoilla.

2.5.2 Ohjaus

Ohjaukseen liittyvät ongelmat ja lisätuen tarve kaikissa opintojen vaiheissa on tullut toistuvasti esille vapaamuotoisissa palautteissa ja selvityksissä. Jokaisen opiskelijan HOPS tarjoaa mahdollisuuden yksilöllisiin opiskelu- ja palvelujärjestelyihin. Siksi syksystä 2013 alkaen kaikilla opiskelijoilla on oltava ohjaava opettaja, joka on riittävästi perehtynyt yksilöllisiin tarpeisiin sekä Aalto-yliopiston oppimisympäristöjen aiheuttamiin haasteisiin, esteisiin ja mahdollisuuksiin. Toteuttamiseen tarvittava koulutus suunnitellaan vuoden 2012 aikana opintopsykologien ja korkeakoulujen HOPS-asiantuntijoiden kanssa sekä toteutetaan kevään 2013 aikana. Koulutuksesta saadun palautteen pohjalta laaditaan opiskelijan ja ohjaavan opettajan tueksi tarkennettu ohjeistus HOPS:n tekemiseksi syksyllä 2013. Samalla toteutetaan halukkaille ohjaaville opettajillle koulutus niin, että yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen on kohtuullisessa määrin mahdollista. Koulutuksen tavoite on, että ohjaaja tietää ja tunnistaa yleisellä tasolla Aalto-yliopiston ympäristöjen ja käytäntöjen esteet ja edut sekä osaa esitellä yksilöllisten ratkaisujen sekä palvelujen mahdollisuudet (vrt. 2.5.4). HOPS-prosessin tarkennukset ja parannukset suunnitellaan yhteistyössä kuuden korkeakoulun asiantuntijoiden kanssa siten, että vuoden 2011 aikana etsitään parhaat käytännöt yleiseen käyttöön.

2.5.3 Opetus – opiskelu

Saavutettavuuden laajempi hallinta otetaan mukaan opettajien ja muun henkilöstön toimenkuviin, opiskelijoiden aloitusvuoden koulutukseen ja tutorointiin sekä HOPS-prosessiin viimeistään vuonna 2013. Monia vammaisten opiskelijoiden tai erilaisten oppijoiden esteitä tiedetään jo tutkimusten perusteella, mutta ratkaisut ovat usein ulkokohtaisia tai erillisiä toimintoja, joiden tavoitteena ei ole luova oppimisen tukeminen. Tämän tilanteen korjaamiseksi opetushenkilöstön ja opiskelijoiden oma ymmärrys ja voimaantuminen ovat tärkeitä esteiden poistamisessa. Aalto-yliopistossa aikuisten oppimisen ymmärtäminen on erittäin tärkeää, sillä tavoitteena on panostaa toimiviin urajärjestelmiin. Esimerkiksi työelämästä opiskelemaan siirtyvien opiskelijoiden on saatava riittävästi ohjausta oppimaan oppimisesta ja yliopistossa tarvittavista opiskelutaidoista.
Opettajien ja opiskelijoiden itsearviointi järjestetään. Arvioinnin tavoite on tunnistaa opiskelun esteitä ja suunnitella menettelyjä niiden poistamiseksi. Itsearvioinnissa kannustetaan havaitsemaan mahdolliset opiskelun ja tutkimuksen esteet laajasta näkökulmasta: Fyysisten esteiden lisäksi on tärkeää huomata myös erilaisiin oppimistapoihin, opetusmenetelmiin ja asenteisiin liittyvät haasteet, jotka voivat kumuloitua oppimisen esteiksi.

2.5.4 Tukimuodot

Opiskelijan (ml. jatko-opiskelijat) tukimuodot jaetaan kolmeen pääluokkaan, mutta opiskelijoita ei luokitella! Tukimuodot kohdistetaan ensijaisesti tehtäviin, tilanteisiin ja tiloihin. Sovitaan Aalto-tasolla yhteinen linjaus siten, että opiskelutaitojen ohjausta olisi joustavassa muodossa kaikille halukkaille uusille opiskelijoille.

Jokaisen opiskelijan saama tuki
  1. Ensimmäisen lukukauden tuki kaikille Aalto-yliopiston uusille opiskelijoille, jonka yhteydessä tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS).
  2. Opiskelijoiden tarve ja mahdollisuus yksilöllisiin opiskelu- ja palvelujärjestelyihin selvitetään HOPS:n laatimisen yhteydessä. Tämä on iteroiva prosessi, jota kehitetään kokemusten ja tietämyksen pohjalta.
  3. HOPS:n avulla ja OOP:n tuella sovitaan edelleen mahdollisista tukimuodoista ja/tai vaihtoehtoisista opiskelutavoista.
  4. Tarjotaan ohjausta kaikille uusille opiskelijoille "oppimaan oppimisessa" sekä yliopistossa tarvittavien opiskelutaitojen kehittämiseen yhteistyössä opintopsykologien ja ohjaavien opettajien kanssa.

Tehostettu tuki

  1. HOPS-prosessin aikana ilmenneiden tukitarpeiden perusteella suunnitellaan opintojen tukemista käytettävissä olevin keinoin. Tehostettuun tukeen riittää opiskelijan ja opinto-ohjaajan sekä mahdollisesti opintopsykologin välinen sopimus, joka annetaan tiedoksi laitokselle ja tarvittaessa korkeakoululle.
  2. Noudatetaan saavutettavuuden periaatetta eli laitoksilla pitäisi olla riittävä varustus ja osaaminen tehostetun tuen toteuttamiseen ilman lisäinvestointeja.
  3. Varmistetaan henkilöstötapaamisten avulla, että HOPS-ohjaajilla on riittävästi asiantuntemusta tukitarpeiden arvioimiseen sekä mahdollisuus konsultoida asiantuntijoita ja yhteyshenkilöitä.
  4. HOPS-ohjaajina toimiville henkilöille järjestetään koulutusta ja tukea ohjaamiseen sekä sen kehittämiseen.
  5. Koulutusta tarjotaan myös muille ohjaaville opettajille sekä tukitoimiin osallistuville henkilöstön jäsenille.
Tekniikka ja kalusto (tehostettu tuki)
  • akustiset muutokset
  • induktiosilmukat (kiinteä ja siirrettävät)
  • erilaiset monitorit
  • valaistusratkaisut
  • ergonimiset työpöydät ja tuolit
  • vaihtoehtoiset tietotekniikan käyttöliittymät kuten pallohiiret, kosketusnäytöt, puheohjatut ohjelmat jne

Erityinen tuki

  1. Erityistä tukea varten opiskelijan on toimitettava asiaan liittyvät lääkärintodistukset ja/tai muut dokumentit.
  2. Tehdään tarvittaessa HOPS:a tukeva henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).
  3. Menettelytavoista sovitaan joko yliopisto-, korkeakoulu-, laitos-, koulutusohjelma- tai yksikkötasolla.
  4. Valmius lisäinvestointeihin ja fyysisten tilojen muutostöihin.
  5. Pyritään joustaviin ja nopeisiin ratkaisuihin.
  6. Toteutetaan tarvittaessa yhteistyössä KELA:n, YTHS:n, kaupunkien sekä vammaisjärjestöjen ja Kynnys ry:n kanssa.
Tulkkipalvelujen järjestäminen Aalto-yliopistossa (erityinen tuki)
  • Viittomakielen ja viitotun puheen tulkkaus sekä kirjoitus- ja kuvailutulkkaus järjestetään aina tarpeen ilmaantuessa.
  • Säännöistä ja menettelytavoista sovitaan yksiköittäin.
Henkilökohtaiset avustajat
  • Säännöt suunnitellaan, sovitaan ja toteutaan yhteistyössä Kynnys Ry:n ja Invalidiliiton kanssa yliopistotasolla
  • Avainhenkilöstö koulutetaan näkövammaisten opastukseen yhteistyössä Näkövammaisten keskusliiton kanssa.
Opas- ja avustajakoirat
  • käytöstä sovitaan laitoksittain sekä
  • selvitetään tilat, joissa ei saa olla eläimiä esimerkiksi allergian (vapaa pääsy kaikille yhteisön jäsenille) tai tutkimuslaitteiden vuoksi.

2.6 Yhteistyö ylioppilaskunnan ja terveyspalvelujen kanssa

  • palautteeseen perustuva koulutus opetushenkilöstölle: saavutettava pedagogiikka
  • opiskelijoiden voimaantumiskoulutus
  • yliopisto-opiskelu oppimistaitona
  • esteettömyyden vuorovaikutteinen palautejärjestelmä
  • YTHS (tietoa opiskelijoilta esteistä, tiedotus Saavutettava Aalto -hankkeesta)
  • AYY (tietoa opiskelijoilta esteistä, tiedotus AccA-hankkeesta)

2.7 Verkko-oppimateriaalit

Pyritään toteuttamaan open content -periaate mahdollisimman laajasti siten, että määritellään tarvittavat rajoitukset jokaisen aineiston kohdalla erikseen.

2.7.1 Saavutettavuuden opetus- ja kehittelyaineisto

Rakennetaan tietokantaan perustuva saavutettavuusaineisto, jota päivitetään kokemuksen myötä. Digitaalisen tietopankin tarkoituksena on kerätä yhteisön osaaminen muotoon, jossa tiedon etsintä on helppoa, nopeaa ja tehokasta. Aineistossa tulee olemaan esimerkiksi seuraavia asioita:

  • menettelyohjeet laitoksille eri tilanteita varten (pääsykokeet, tenttijärjestelyt, arviointi, opetusjärjestelyt jne.) opiskelun esteiden poistamiseksi ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden palvelujen toteuttamiseksi,
  • menettelyohjeet opiskelijan kertoessa toimintarajoitteestaan tai toivoessa yksilöllisiä järjestelyjä (voi tapahtua missä, milloin ja kenelle vain) eli siirtyminen kaikkien saamasta tuesta joko tehostettuun tai erityiseen tukeen sekä
  • tilojen esteettömyysarviointi tilaisuuksien järjestäjiä varten.

2.7.2 Aalto-yliopiston perustutkintojen verkko-oppimateriaalit

  • julkaistaan kaikkien koulutusohjelmien oppimateriaali OpenCourseWare (OCW) -periaatteella vuodesta 2012 alkaen. Laaja julkaisu suunnitellaan yhdessä median ja mediateknologian laitosten kanssa pilottiprojektien avulla,
  • tuetaan olemassa olevia julkaisualustoja kuten LeMill ja järjestetään koulutusta niiden käyttöön,
  • järjestetään avoin verkkolähetys väitöstilaisuuksista, vierailuluennoista sekä tieteellisistä seminaareista ja
  • tekstitetään tietoverkossa jaettavat videoluennot englanniksi vuodesta 2013 alkaen.
2.7.3 Aalto-yliopiston julkaisusarjat
  • julkaistaan open access -periaatteella vuodesta 2013 alkaen

3. Resurssisuunnitelma

Päätoiminen työntekijä:

  • vastaa, suunnittelee ja koordinoi Aalto-yliopiston saavutettavuus- ja esteettömyystyötä
  • etsii, tunnistaa ja koordinoi Aalto-yliopiston parhaita oppimiskykyä tukevia opetuskäytäntöjä
  • kehittää yhdessä Aalto-yliopiston henkilöstön kanssa tutkimukseen perustuvaa saavutettavaa oppimisympäristöä
  • kehittää asiantuntijana saavutettavuuteen liittyviä tutkimushankkeita tutkimusryhmien kanssa
  • osallistuu korkeakoulujen pyynnöstä saavutettavien opetusmenetelmien kehittämiseen laitoksilla
  • ohjaa laitoksen ja jatko-opiskelijan pyynnöstä saavutettavuuteen liittyviä väitöskirjoja
  • osallistuu saavutettavuuskoulutuksen toteutukseen korkeakouluissa ja niiden laitoksilla
  • hoitaa saavutettavuuteen liittyviä kansallisia ja kansainvälisiä verkostotehtäviä
  • osallistuu toimintaan, joka edistää tutkivaa oppimista ja yhteisön jäsenten vuorovaikutusta.

Korkeakoulujen saavutettavuuden yhteyshenkilöt

  • jokaiselle kuudelle korkeakoululle nimitetään saavutettavuuden yhteyshenkilö vuodesta 2012 alkaen

Vuosittain palkattava projektityöntekijä:

  • lyhyt 2--6 kuukauden työsuhde,
  • toteuttaa vuosittain sovittuja tehtäviä päätoimisen työntekijän kanssa,
  • projektista sovitaan korkeakoulujen kanssa,
  • ensisijaisesti opinnäytteeseen liittyvä toimenkuva tai vastavalmistuneen lyhyt työsuhde.

Vuosittainen saavutettavuuskonferenssi (kansallinen tai kansainvälinen)

  • osa henkilöstön jatkuvaa koulutusta
  • maksuton yhteisön jäsenille

Vuosittainen tutkijoiden ja opettajien seminaari ja työpaja

  • teemana saavutettavuuteen liittyvät innovaatiot ja huippututkimus
  • järjestetään yhdessä factoreiden kanssa kalenterivuoden alussa
  • ensimmäinen seminaari-työpaja (Media goes accessible) toteutetaan tammikuussa 2012

Jatkuva koulutus sekä kuuden korkeakoulun että niiden laitosten tasolla

  • toteutetaan "tilausperiaatteella" eli räätälöidään korkeakoulun, laitoksen, koulutusohjelman tai yksikön toiveiden mukaisesti
  • tutkimustietoon perustuvaa koulutusta

Esteettömyyskartoitukset

  • kuuden korkeakoulun tiloissa toteutetaan esteettömyyskartoitus yhteistyössä alan asiantuntijoiden ja kiintöispalveluiden kanssa
  • yksi kartoitus vuodessa alkaen vuodesta 2012

Kiitokset

  • Pekka Kähkipuro
  • Anneli Lappalainen
  • Melanie Lotz
  • Liisa Lähteenaho
  • Minna Nevala

Lähteet

Aalto-yliopiston strategia 2010--2012. https://inside.aalto.fi/display/aallosta/Strategia

Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa -sivusto. http://esok.jyu.fi/

Esteetön opiskelu kuuluu kaikille. Muistio ja toimenpideohjelma vammaisten aseman parantamiseksi korkeakouluissa. 2003. Kuulonhuoltoliitto ry, Kynnys ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto SAMOK ry, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry. http://www.syl.fi/asiakirjat/esteettomyysmuistio.pdf/

Kulttuuria kaikille -sivusto. http://www.kulttuuriakaikille.fi/

Hietala, J. & Lavikainen, A. 2010. Huonokuuloisena työelämässä: työympäristön toimivuus ja yhdenvertainen osallistuminen. Helsinki: Kuuloliitto. http://www.kuuloliitto.fi/fin/kuuloliitto/materiaalipankki/julkaisut_ja_raportit/

Laaksonen, E. 2005. Esteetön opiskelu yliopistoissa. Opetusministeriön julkaisuja 2005:6. Opetusministeriö. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2005/esteeton_opiskelu_yliopistoissa

Pääkkölä, E. 2004. Kohti esteetöntä yliopistoa. Opiskelijoiden kokemuksia Jyväskylän yliopiston opiskeluympäristöstä. Pro gradu-tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Erityispedagogiikan laitos. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-20055

Raike, A. 2005. Löytäjät Elokuvantajua rakentamassa. [Yhteisöllinen WWW-palvelun tuotanto]. Taideteollinen korkeakoulu. http://www.uiah.fi/ISBN/951-558-172-9/

Riddell, S., Tinklin, T. & Wilson, A. 2004. Disabled Students and Multiple Policy Innovations in Higher Education. Final Report to the Economic and Social Research Council. http://www.ces.ed.ac.uk/PDF%20Files/Disability_Report.pdf

2 Comments

  1. AAA-tason vaatiminen lienee epärealistista. WCAG:ssa yleensä lähdetään siitä, että AA-taso on organisaatiotasolla järkevä tavoite.

    1. AA on tosiaan realistisempi tavoite. Toisaalta, ehkä AAAlto voisi olla huippu tässäkin asiassa?

      ;-)